Tunnetko kuudennen aistisi? "Kaikilla on lapsena se lahja"

– Syntyessään kaikilla on kuudes aisti. Mielikuvitusolentoja ja -ystäviä pidetään aivan normaaleina alle kouluikäisillä lapsilla. Varsinkin vastasyntynyt vauva ikään kuin seilaa kahden maailman väliä. Katsokaa heidän katsettaan, miten se keskustelee näkymättömän kanssa. Kaikilla on lapsena se lahja, Kaija vakuuttaa.

Yliluonnolliselle ei kuitenkaan ole ollut sijaa kulttuurissamme hyvin pitkään aikaan. Näkyjä nähneitä poltettiin aikoinaan vaarallisina noitina, ja näkymätön maailma on haluttu aktiivisesti kieltää hulluuden merkkinä.

– Se aisti on koettu kulttuurillisesti haitalliseksi, ja siksi se on kulttuurillisesti surkastunut. Ei meillä ole edes sanoja niille ilmiöille, onhan ääliömäistä ja harhaanjohtavaa puhua "näkemisestä", kun kyseessä on eri aisti. Nyt kiinnostus on kuitenkin kollektiivisesti avautumassa. Kiinnostus on niin valtavaa, että mahtaakohan se muuttua uudelleen vaaralliseksi, Kaija pohtii.

"Älä anna elämääsi henkien päätettäväksi"

Ennen Kaija sai yhteydenottoja tuonpuoleisesta, mutta nyt hän sanoo oppineensa kommunikoimaan vuorovaikutteisesti. Hän kertoo voivansa halutessaan lähestyä näkymätöntä maailmaa eikä vain odottaa sieltä kontaktia kuten alussa.

– Ihmiset pyytävät kaikenlaista. En suostu tekemään käytännön tehtäviä, kuten kysymään missä kadonneet esineet ovat tai että pitäisikö erota, hän hymyilee.

– Minulla on oppaan tehtävä, saatan ihmisiä kulkemaan itse tuosta portista salaiseen puutarhaan. Jos aina juoksen muiden puolesta, minulle lankeaa auktoriteetin rooli, ja aivan tarpeetonta ihailua on havaittavissa nyt jo. Se on haitallista.

– Ihmisten pitäisi uskoa itseensä, eikä antaa elämänsä suuria ratkaisuja toisten ihmisten tai näkymättömien henkien päätettäväksi.

Kaija kommunikoi näkyjen kautta, joita hän kuvailee ennemminkin värähtelyksi. Hänen mukaansa tuon kommunikaatioväylän voi avata harjoittelemalla.

– Jotta kommunikaatio onnistuisi, tarvitaan yhteinen kieli. Se löytyy kuudennen aistin avulla. Sitä voi harjoittaa, ihan niin kuin voi opetella lukemaan tai uimaan.

– Se on värähtelyä, ja sen aistimisen voi muuttaa ymmärrettäväksi viiden tutun aistin – näön, kuulon, hajun, maun tai tuntoaistin avulla. Kaikki on värähtelyä. Tämä nahkaisten esinemaailma, missä me elämme, on kauhean karheaa sellaista.

Opi kulkemaan portista

Mieluummin kuin viestinviejänä Kaija toimii opastajana.

– Tehtäväni on pedagoginen. On ihmisiä, jotka aistivat sen portin olemassaolon, ja kuljen heidän kanssaan siitä läpi.

Kaija uskoo, että kuka vain kykenisi kulkemaan tuosta portista.

– Mutta onko se tarpeen? Siihen tarvitaan uskoa ja tahtoa. Monet tulevat sanomaan, että haluaisivat nähdä, minä en haluaisi. Ei kukaan tule siitä paremmaksi ihmiseksi, Kaija toteaa.

– Lähtökohta on että, antaa luvan itselleen. En suosittele sitä ihmiselle, joka on henkisesti epätasapainoinen. Sen sijaan se on hyvä asia, jos sydämessä on vahva tunne, että on jokin erityinen tehtävä sillä sektorilla.

Henkimaailmasta kiinnostuneille Kaija suosittelee perehtymistä kirjaansa Askeleita.

– Opastan eniten arjen havahtumiseen. Arkeen tulee hohdetta, tuntee olevansa hereillä. Aistit avautuvat, kaikkeus on enemmän läsnä arjessa, jonne puhkaistuu hienoja, pyhiä hetkiä kuin lahjoja maailmankaikkeudelta.

Studio55.fi/Milja Atu

Kuvat: Colourbox.com