Tunnista epilepsia – tunnetuin oire ei ainoa

Reina Roivaisen mukaan epileptiset kohtaukset ovat hyvin yleisiä. Jopa kymmenen prosenttia ihmisistä saa jossain vaiheessa elämäänsä epilepsiakohtauksen.

Kohtaus ei ole kuitenkaan aina yleisesti tunnettu tajuttomuuskouristuskohtaus.

– Yksittäiset kohtaukset voivat rajoittua johonkin tiettyyn aistioireeseen, tiettyyn poikkeavaan ajattelun muotoon, pelkkään käden nykimiseen, tunto-oireeseen, Roivainen kertoi lähetyksessä.

Kun puhutaan epilepsiasta sairautena, tarkoitetaan kuitenkin sitä, että ihminen kärsii toistuvista, ennalta-arvaamattomista epilepsiakohtauksista. Suomessa epilepsiaa sairastaa noin 40 000 ihmistä.

– On tietyt sairastumisiät, missä sairastutaan vähän erilaisiin epilepsiasairauksiin. Meillä on aivojen synnynnäisiä, rakenteellisia häiriöitä, jotka voivat aiheuttaa epilepsian puhkeamisen jo heti syntymän jälkeen tai varhaisella lapsuusiällä.

Osa synnynnäisistä vaurioista voi Roivaisen mukaan kuitenkin aiheuttaa epilepsian vasta kypsällä aikuisiällä, esimerkiksi 30–40-vuotiaana. Kypsällä aikuisiällä, eläkeiässä, epilepsian puhkeaminen johtuu yhä useimmin aivoverenkiertohäiriöistä, aivoinfarkteista.

– Sama aivojen verisuonisairaus, joka on sepelvaltimotaudin taustalla, voi aiheuttaa puhjetessaan sellaisen aivovaurion, että siitä seuraa epilepsia, sanoo Roivainen.

Roivainen kertoo, että tajuttomuuskouristuskohtausten lisäksi epilepsian yleinen oire on tajunnanhämärtymiskohtaus. Kohtauksen aikana henkilö vaikuttaa sekavalta eikä ole täysin tietoinen ympäristöstään. Henkilö saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esimerkiksi kävellä päämäärättömästi, hieroa käsiään, nyppiä vaatteitaan tai maiskutella.

– Paniikkihäiriö, ahdistuskohtaukset ovat myös joskus syy epäillä epilepsiaa, sanoo Roivainen.

Mitä aivoissa tapahtuu epilepsiakohtauksen aikana? Kuinka auttaa epilepsiakohtauksen saanutta? Katso Roivaisen haastattelu kokonaan!