53-vuotias Ilkka Yrjä sai kuulla tammikuussa, että hänen työpaikallaan alkaisivat yt-neuvottelut. 24 vuotta Iltalehden toimituksessa työskennellyt Yrjä oletti, että mikäli irtisanomisia jouduttaisiin tekemään, ne eivät todennäköisesti koskisi häntä. Yrjä luotti irtisanomisjärjestykseen, mutta toisin kävi.
Yt-neuvottelujen alkuvaiheessa Ilkka Yrjä sai kohtalokkaan puhelun. Työnantaja tarjosi toimittajalle erosopimusta ja ilmoitti, että Yrjä oli ”identifioitu irtisanomisuhan alaiseksi”.
– Se tuntui siltä, kuin olisi herännyt painajaiseen tai ammuttu tykillä päin naamaa. Olisin halunnut jatkaa talossa, Yrjä kertoo.
Pitkän miettimisen, perheen kanssa käytyjen keskustelujen ja menetettyjen yöunien jälkeen Yrjä päätti, ettei hän ottaisi tarjottua eropakettia vastaan. Kieltäytymisen seurauksena mies sai potkut.
– Se on tosiasia, että tämä on varmaan pahin mahdollinen ikä joutua ulos työpaikasta, jossa on pitkään viihtynyt, koska on vielä liian nuori pääsemään edes eläkeputkeen. Lisäksi media-alalla on nyt todella vaikea löytää uutta vakituista työtä, iästä riippumatta. Tämä on tyly tilanne itseni ja koko perheen kannalta.
Poliitikkojen juhlapuheet ristiriidassa arjen kanssa
Samaan aikaan kun Yrjä ja monet muut saivat lähteä, työpaikalla vakinaistettiin useita nuoria toimittajia.
– Onko tämä sivistynyt tapa tuoda uutta verta sisään? On hyvä, että nuoret saavat töitä, mutta työpaikoilla pitäisi olla monenikäisiä ihmisiä. Yli 50-vuotiailla on sisällään paljon hiljaista tietoa, jonka taloudellista merkitystä ei voida mitata. Sitä tietoa konkarit ovat kautta aikojen siirtäneet työpaikoilla nuoremmille kollegoilleen.
Yrjä ihmettelee, tietävätkö poliitikot työpaikkojen todellisesta arjesta. Samaan aikaan, kun päättäjät puhuvat eläkeiän nostamisesta, yrityksissä hankkiudutaan kilpaa vanhemmasta väestä eroon. Ristiriita ihmetyttää Yrjää.
– Tuntuu vaikealta kuunnella päättäjien juhlapuheita työurien pidentämisestä. Minulla ei ollut eläkkeelle tai kortistoon mitään kiirettä, mutta kun puhelin soi ja pyydetään erosopimusneuvotteluun, eletään kahdessa eri maailmassa. Kysyisin mielelläni Vanhaselta ja Kataiselta pari vinkkiä siihen, miten tässä oikein pidennetään sitä työuraa, kun eteen isketään tyly savustuspaperi ja annetaan pari päivää vastausaikaa.
Paniikissa ei kannata kirjoittaa paperia
Yrjä tietää, että hänen tarinansa on vain yksi muiden joukossa. Suomessa irtisanotaan työntekijöitä ennätysvauhdilla ja eropaketteja tarjotaan monille.
– Mitään paperia ei kannata paniikissa hyväksyä. Kyseessä on iso asia, joka vaikuttaa koko loppuelämään, muun muassa eläkekertymään. Neuvottelutilanteessa tulisi pitää pää kylmänä ja toimia harkitsevasti. Pääluottamusmiestä ja ammattiliittoa kannattaa konsultoida.
Yrjän työsuhde on voimassa irtisanomisajan loppuun asti. Akuuttia paniikkia töiden saamiseen ei siis ole, eikä paussi ole raskaan prosessin jälkeen pahitteeksi.
– Olen köysissä, en kanveesissa. Palaan vielä kehiin, siis työelämään tavalla tai toisella. Haluan uskoa siihen, että monipuolisesti kokeneelle toimittajalle löytyy yhä töitä.