Jerusalem on kiehtova kaupunki, jonka pauloihin jotkut matkailijat uppoavat liiankin syvälle. Kaupungin kaduilla tavataan säännöllisesti turisteja, jotka julistavat houreisesti, kulkevat hotellin lakanoista asetelluissa toogissa tai uskovat olevansa Raamatun hahmoja. Mistä tässä Jerusalemin syndroomassa oikein on kyse?
Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson kertoo, että tästä harvinaisesta tilasta ja siitä, mistä se johtuu, ei oikeastaan tiedetä paljoakaan.
– Suurimmalla osalla, joille oireita tulee, se kytkeytyy heillä jo aiemmin olleisiin psykiatrisiin oireisiin, Karlsson rauhoittelee.
Hän muistuttaa, että kyseessä on kerta kaikkiaan harvinainen syndrooma, jonka syntyyn hän uskoo monien tekijöiden vaikuttavan.
– Yksi ryhmä ovat ihmiset, joilla on persoonallisuushäiriö. Heidän identiteettinsä ei ehkä ole yhtä vahva ja kehittynyt kuin terveillä ihmisillä. He voivat kokea voimakasta samaistumista, hän pohtii.
– Sitten on pieni porukka, jolla ei mitään oireita aiemmin ole ollut.
Tarve pukeutua lakanoihin
British Journal of Psychiatryssa julkaistussa artikkelissa on kuvailtu sitä, kuinka syndrooma ilmenee.
– Niillä, joilla ei ole aiempaa psykiatrista historiaa, tilanne kulkee samalla tavalla. He ovat usein matkustaneet Jerusalemiin perheen tai ryhmän mukana, Karlsson muistelee lukemaansa.
– Matkalla heille tulee tarve käydä yksin pyhillä paikoilla. Sitten heidän käytöksensä muuttuu, he alkavat pukeutua kuin vaikkapa Jeesus ja voivat suorittaa ikään kuin puhdistautumisrituaaleja.
Vaikka on tapauksia, joissa sairastunut uskoo olevansa esimerkiksi Johannes Kastaja tai Neitsyt Maria, ei tällainen samaistuminen Karlssonin käsityksen mukaan ole olennainen osa syndroomaa.
– Siinä on tarve olla puhdas, pukeutua hotellin lakanoihin ja julistaa julkisesti, ei niinkään samaistua tiettyyn henkilöön.
Lopulta oireet vain häipyvät, ja potilaan itsensäkin voi olla vaikea ymmärtää tapahtunutta.
"Kohde vain on niin merkityksellinen"
Vaikka tiedetään, että esimerkiksi psykoosin sairastaneet saattavat alkaa oireilla Jerusalemissa, siitä mikä kaupungissa kummallisen käytöksen lopulta laukaisee, ei ole varmuutta.
– Jos on psykoosia sairastanut jo ennen, reissu voi olla stressitilanne. Jos Jerusalemiin liittyy erityisiä henkilökohtaisia merkityksiä, se luo myös stressiä. Henkilöllä voi olla normaali uskonnollinen vakaumus, jonka tunnemyrsky laukaisee. Vieraassa ympäristössä ei myöskään ole samanlaista sosiaalista kontrollia, Karlsson arvelee.
– Ainoa, minkä keksin, on että kohde vain on niin merkityksellinen.
Entä joutuvatko muiden uskontokuntien edustajat vastaavan syndrooman uhreiksi?
– On spekuloitu sillä, miten esimerkiksi Mekka tai vastaavat muut uskonnolliset paikat vaikuttavat psyykeen. Niistä vaikutuksista ei kuitenkaan ole psykiatrista tietoa.
Karlsson pohtii myös, millainen vaikutus uskonnollisella matkakohteella voi olla ihmiseen, joka ei jaa ympäristön vallitsevaa vakaumusta.
– Luulen, että ympäristö, jossa kaikki uskonnollinen on hyvin paljon esillä, voi olla vaikea ihmiselle joka ei usko. Voi olla ahdistavaa olla paikassa, jossa ikään kuin kilpailija on vallalla.
Studio55.fi/Milja Atu
Kuvat: Colourbox.com