Tiettyjen kansalaisuusryhmien korostuminen seksuaalirikostilastoissa on jo usean vuoden ajan ollut selvä ilmiö. Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneillä miehillä rikollisuustaso raiskauksissa oli 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmiö on ollut selvä. Nämä ryhmät ovat olleet selvästi yliedustettuina tilastoissa, eikä korostuminen siten selity millään satunnaistekijöillä, sanoo Krimon tutkija Martti Lehti.
Rikollisuustasolla tarkoitetaan rikollisuuden yleisyyttä ryhmän sisällä. Siis vaikka määrällisesti valtaosa Suomen seksuaalirikollisista on suomalaisia, edellä mainittujen maahanmuuttajaryhmien sisällä rikokset ovat huomattavasti yleisempiä, kun rikosten määrä suhteutetaan ryhmän kokoon.
Korostumista raiskausrikoksissa Krimon tutkimuksen mukaan selitti vain pieniltä osin seikat, jotka tyypillisesti selittävät rikollisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi, että kyseisissä ryhmissä on paljon nuoria miehiä, työttömyyttä tai että asuminen on painottunut isojen kaupunkien vuokralähiöihin.
– Kun näiden tekijöiden vaikutus tarkastelussa poistettiin, rikollisuuden taso esimerkiksi pahoinpitelyrikoksissa puolittui. Raiskausrikoksissa sillä ei ollut kuitenkaan merkittävää vaikutusta, Lehti sanoo.
Krimon tutkimus perustuu poliisin vuonna 2010–2011 kirjaamiin selvitettyihin rikoksiin. Tuoreempaa tilastollisesti kattavaa tutkimusta Suomesta ei Lehden mukaan ole.
"Ongelma keskittyy niihin, joilla syy muuttoon on humanitäärinen"
Lehti huomauttaa, että Lähi-idästä ja Afrikasta, erityisesti Pohjois-Afrikasta tulleilla rikollisuuden taso on korkea myös muuntyyppisessä rikollisuudessa. Tästä syystä esimerkiksi kulttuurista tuskin löytyy syytä, joka selittäisi yksin raiskausrikoksia, Lehti sanoo.
– Jos syy on kulttuurinen, sen pitäisi olla sellainen, mikä selittää myös omaisuusrikoksiin syyllistymistä ja yleistä lainkuuliattomuutta. Selitykset eivät välttämättä liity pelkästään seksuaalirikosten erityispiirteisiin, vaan kyse on todennäköisesti yleisemmistä rikollisuutta synnyttävistä tekijöistä.
Lehti lisää, että tutkimusten perusteella lähtömaa ei ole olennaisin syy maahanmuuttajien rikollisuuden selittäjänä.
– Vuonna 2017 julkaistun norjalaistutkimuksen perusteella maantieteellistä aluetta olennaisempi on maahanmuuton tausta. Ongelmat keskittyvät niihin, joilla syy muuttoon on humanitäärinen.
Lehti huomauttaa, että tiettyjen ryhmien yliedustuksesta huolimatta rikoksentekijät ovat pieni osa koko ryhmästä.
– Kun verrataan koko maahanmuuttajaväestöä, puhutaan kuitenkin hyvin pienestä ongelmayksilöiden joukosta. Heidän rikostensa johdosta ei ole syytä leimata ryhmiä kokonaisuudessaan.
"Seksuaalirikoksissa kyse varmasti muusta kuin tiedon puutteesta"
Lehti sanoo, että Suomessa on hyvin vähän tutkittu sitä, mikä selittää Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden ylikorostumista rikoksissa ja erityisesti seksuaalirikoksissa. Enemmänkin tutkimus on tuottanut tietoa siitä, mikä ei selitä ilmiötä.
– Ennen kuin lähdetään tekemään mitään politiikkaratkaisuja tai johtopäätöksiä, pitäisi tutkia ja hankkia faktapohjaa eikä vain tehdä hypoteettisia oletuksia.
Kun puuttuu tieto korostumisen syistä, esimerkiksi erilaisten rikollisuuden ehkäisyohjelmien rakentaminen on vaikeaa.
– Joku kansalaiskasvatus, voihan se tehota, mutta jos se annetaan kaikille maahanmuuttajille jossain yleismuodossa, niin vähän epäilen, että se ei hirveän tehokasta ole. Suhtaudun skeptisesti myös naisten asemasta valistamiseen, kyllä ne ongelmat jossain syvemmällä ovat.
Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen kertoo, että vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoille järjestetään suomalaisen yhteiskunnan peruskurssi. Kurssiin sisältyy erilaisia teemoja, kuten tasa-arvoa, seksuaalisuutta ja yhdenvertaisuutta käsitteleviä osuuksia. Paikallispoliisi on lisäksi saattanut käydä vastaanottokeskuksissa pitämässä keskustelutilaisuuksia rikollisuudesta ja laillisuudesta, Nuutinen lisää.
Nuutinen uskoo, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten kohdalla ongelma ei kuitenkaan ole tietokysymys.
– Kyse on olennaisesti varmasti muusta kuin tiedosta tai sen puutteesta, Nuutinen sanoo.