Yhdysvaltain Donald Trumpin ensimmäisen viikon aloitevyöry ei ole suoranaisesti liittynyt Suomeen. Tutkijoiden mukaan pienen pohjoisen maan kannalta merkittävin tekijä löytyy puheiden ja tekojen taustalta.
Tutkijat Matti Pesu ja Ville Sinkkonen nostavat ykköshuolenaiheeksi Trumpin pyrkimyksen kyseenalaistaa nykyisen monenvälisen yhteistyön sääntöperusta ja koko kansainvälinen järjestys.
– Tähän linkittyy paljon keskeisiä arvoja, jotka meille länsimaissa ovat olleet tärkeitä – oli kyse sitten kauppasopimusten periaatteista tai ihmisoikeuksista, Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Tutkijoiden mukaan Trump haluaa korvata monenkeskisen järjestelmän kahdenvälisyydellä, mikä ei ole Suomen kaltaisten pienten valtioiden kannalta koskaan hyvä asia.
– Kun iso ja pieni ovat samassa pöydässä, iso on pienelle aina tärkeämpi kuin pieni isolle, Sinkkonen kuvaa lähtökohtaa.
Pesun mukaan Suomelle tärkeän EU:n yhtenäisyyden horjuttaminen olisi Yhdysvalloilta valtava politiikan muutos.
– En näe sitä todennäköisenä, mutta kyllähän Yhdysvallat siihen kykenee, jos se haluaa.
Ulkopolitiikan tiimi vielä kokoamatta
Presidentti Sauli Niinistö on kuvannut Suomen ulkopolitiikan tukeutuvan neljään pilariin, joista yksi on sääntöihin pohjautuva kansainvälinen järjestelmä.
– Se pilari tässä ehkä saattaa kärsiä eniten, Matti Pesu Tampereen yliopistosta sanoo.
Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta tai suhtautumisesta Natoon on hänen mukaansa vaikea sanoa mitään varmaa, koska politiikkaa konkreettisesti tekevä joukko ei ole Washingtonissa vielä koossa.
Suomen linjan jatkumista nykyisellään Pesu pitää mahdollisena myös Trumpin aikakaudella.
– Ainakin lyhyellä aikavälillä. Mutta jos tämä rumba jatkuu kahdeksan vuotta, niin paljon siinä ehtii tapahtua.
Molemmat tutkijat suhtautuvat luottavaisesti siihen, että Suomen poliittisen päättäjät paitsi seuraavat tilannetta myös varautuvat samalla tulevaan.
– En tunne siitä suurta huolta, Sinkkonen sanoo.