Jos Suomi esti Venäjän rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Gennadi Medvedevin pakotelistalle lisäämisen, olisi syynä voinut olla hyvän rajayhteistyön säilyttäminen, arvioivat STT:n haastattelemat tutkijat.
Mediatietojen mukaan Suomi olisi torjunut Medvedevin lisäämisen listalle, kun EU-maat sopivat perjantaina pakotteista kahdeksalle venäläiselle. Pakotelistalle nimetyt olivat osallisena Asovanmeren ja Kertshinsalmen selkkauksessa.
Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro arvelee, että jos mediatiedot pitävät paikkansa, Suomen toiminta voisi pohjata hyvin toimineeseen rajayhteistyöhön.
– Olisi aika luonteva ajatella, että Suomi ei halua ehdoin tahdoin potkaista omaan nilkkaansa ja katkaista yhteistyötä rajaturvallisuuden kannalta keskeiseen toimijaan, Kangaspuro sanoo.
Samaan pohdintaan päätyy Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, jonka mukaan valvonta Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on parempaa kuin muiden Venäjän naapurien rajoilla.
– Hyvän yhteistyön halutaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, silloin tällaista (pakotelistalle lisäämistä) ei haluta, Lassila arvelee.
Rajavalvonta sakkasi
Kangaspuro muistuttaa, että Ukrainan kriisin vanavedessä myös Suomi yhtyi EU:n asettamiin pakotteisiin, jotka muun muassa estivät korkean tason tapaamiset Venäjän johdon kanssa. Tuolloin turvapaikanhakijoita saapui myös Venäjän raja-asemien yli Suomeen.
– Venäjä teki oman johtopäätöksen, että jos Suomi ei halua tehdä yhteistyötä, eivät hekään halua. He tekivät sen hyvin konkreettisella tavalla lopettamalla rajaturvallisuusyhteistyön pitkän käytännön, Kangaspuro sanoo.
Rajayhteistyö alkoi palata uomilleen presidentti Sauli Niinistön Moskovan-vierailun jälkeen vuonna 2016. Kangaspuro arvioi, että muutaman vuoden takaiset kokemukset ovat koulineet Suomea voimallisemmin ajamaan omaa etuaan myös EU:n päätöksenteossa.
– Suomi toimisi käsittämättömän taitamattomasti EU:n jäsenvaltiona ja päätöksentekijänä, jos se ei katsoisi omia intressejään samalla tavalla kuin kaikki muutkin katsovat.
Soini vetoaa luottamuksellisuuteen
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ei ole vahvistanut mediatietoja pakotepäätöksestä. Soini vetoaa keskusteluiden luottamuksellisuuteen.
– Pakotteet käsitellään aina hyvin perusteellisesti yhteistoiminnassa kaikkien maiden kanssa. Kaikki päätökset, jotka syntyvät, ovat yksimielisyyden takana ja ne nyt vahvistetaan, Soini sanoi tänään ennen EU-maiden ulkoministerikokousta Brysselissä.
– Suomi ei nyt eikä missään olosuhteissa petä sitä luottamusta, enkä minäkään ministerinä voi kertoa salaisista asioista, jotka on luottamuksella tehty.
Soini vetosi asian luottamuksellisuuteen myös tekstiviestissä, jolla hän vastasi STT:n kysymyksiin lauantaina. Soini ei viestissään myöntänyt eikä kieltänyt yhdysvaltalaismedian uutista, eikä kommentoinut sitä muutenkaan.
Linja Krimin miehittämiseen ja Itä-Ukrainan tilanteeseen on Soinin mukaan ollut tiukka.
– Ukrainan kriisiin on aivan selvä linja. Sen paremmin EU, Suomi kuin Yhdysvallatkaan ei voi hyväksyä, eikä tule hyväksymään, Krimin laitonta liittämistä Venäjään, Soini sanoi Brysselissä.