UKK-instituutti on julkaissut soveltavan liikkumisen viikoittaiset suositukset aikuisille, joilla on jokin liikkumiseen vaikuttava sairaus tai vamma.
Suositukset on jaoteltu kolmen eri toimintakyvyn mukaan. Ne ovat niille, joilla liikkuminen on vaikeutunut jonkin verran ja niille, jotka kävelevät apuvälineen kuten kävelykepin tai rollaattorin avulla sekä niille, jotka käyttävät pyörätuolia.
UKK-instituutin suunnittelijan Annika Taulaniemen mukaan osittainen syy suositusten tekemiseen oli se, että selvitysten mukaan ihmiset, joilla on sairaus tai vamma, liikkuvat vähemmän kuin niin kutsutut terveet ihmiset.
– Erityisesti nämä ihmiset tarvitsevat oman toimintakykynsä säilyttämisen kannalta liikettä ja liikkumista päivään, Taulaniemi kertoo.
Ihmisillä on samanlainen fysiologia, oli sairautta tai ei
Taulaniemi muistuttaa, että ihmisen fysiologia on samanlainen, oli hänellä sairautta tai ei. Siksi liikkumisen määrän suositukset ovat samanlaisia kaikille. Sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan ainakin kaksi ja puoli tuntia viikossa.
Samat hyödyt saadaan myös lisäämällä liikkumisen tehoa. Tämän rasittavan liikkumisen määrän tulisi olla tunti ja 15 minuuttia viikossa. Lisäksi suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa liikkumista kaksi kertaa viikossa.
Kuten aikuisten ja ikäihmisten uusissa liikkumissuosituksissa, myös liikuntarajoitteisten suosituksissa korostuu liikkumisen määrän lisäksi myös paikallaan olon tauottaminen ja riittävä uni.
Liikkua voi myös lyhyissä pätkissä
Taulaniemen mukaan liikkuminen voidaan tehdä myös lyhyemmissä pätkissä kuin aikaisemman suosituksen kymmenen minuutin minimimäärän mukaan.
– Kymmenen vuotta sitten suosituksissa sanottiin, että pitää liikkua vähintään kymmenen minuuttia, jotta terveyttä edistävät fysiologiset mekanismit käynnistyvät kehossa. Objektiivisilla mittauslaitteilla on saatu selville, että vähempikin riittää. Ei tarvitse kymmentä minuuttia painaa kieli vyön alla, vaan ne käynnistyvät todennäköisesti aikaisemmin. Emme osaa sanoa ihan tarkalleen minuuttimäärää.
Taulaniemen mukaan uutta on se, että suosituksissa on nyt mukana liikkumisen alemmat tasot.
– Liikuskelu ja paikallaanolon purkaminen voivat olla erityisen merkityksellistä niille ihmisille, joilla on jokin sairaus. Voi olla, että he väsähtävät aikaisemmin tai eivät jaksaisi sitä kymmentä minuuttia, josta on aikaisemmin puhuttu. Paikallaanolon purkaminen voi myös olla erityisen tärkeätä niille, joilla on tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Tällöin pitkäaikainen paikallaanolo saattaa lisätä kipuja.