Anneli Auer esiteltiin monissa lehdissä yksiselitteisesti syyllisenä jo silloin, kun hänet vangittiin miehensä murhasta epäiltynä vuonna 2009.
Näin katsotaan Ulvilan henkirikoksen uutisointia tarkastelevassa tutkimusraportissa Syylliseksi kirjoitettu, joka julkaistaan tänään iltapäivällä.
Esimerkiksi poliisin julkaisema tiedote Auerin tunnustuksesta muuttui tutkimuksen mukaan journalismissa kyseenalaistamattomaksi totuudeksi.
Tunnustustarinasta ei täysin luovuttu, vaikka Auerin asianajaja muutama päivä myöhemmin kiisti tunnustuksen.
Vaikutelmat jäivät lukijoiden mieliin
Tutkimuksen mukaan uutisointi ilmensi syyttäjän kantoja ja sukupuolistereotypioihin nojaavia puhetapoja, joissa syyllisyysvaikutelmia tuotettiin esittämällä Auer huonona äitinä ja kylmän rauhallisena persoonana.
– Vaikka Ulvilan surmaa käsittelevä journalismi muuttui oikeusprosessin edetessä maltillisemmaksi, heti alussa tuotetut voimakkaat vaikutelmat jäävät vahvasti lukijoiden mieliin ja niillä on etulyöntiasema julkisuudessa käytävässä mielikuvakamppailussa, sanoo tiedotteessa Pentti Raittila Tampereen yliopiston Comet-tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksen kohteena oli Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Satakunnan Kansan uutisointi vuosilta 2009–2013.
Vaasan hovioikeus katsoi Auerin tämän vuoden helmikuussa syyttömäksi miehensä murhaan. Muun muassa syyttäjät ja uhrin omainen ovat hakeneet tuomioon valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.