Sekä kotona että pitkäaikaishoidossa olevien vanhusten ruokavalio on usein huonolaatuinen, osoittaa Helsingin yliopiston tuore väitöstutkimus.
ETM Satu Jyväkorpi selvitti väitöstutkimuksessaan kotona asuvien sekä pitkäaikaishoidossa olevien ikääntyneiden ravitsemustilaa ja ravinnonsaantia sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Hän selvitti myös ravitsemusohjauksen ja -opetuksen vaikuttavuutta tutkittavien ruokavalion laatuun, ravintoaineiden saantiin, kaatumisiin ja elämänlaatuun.
Tutkimukseen osallistuneista pitkäaikaishoidon ikääntyneistä 17 prosenttia oli virheravittuja ja 68 prosenttia virheravitsemusriskissä. Kotona asuvista iäkkäistä virheravitsemus vaihteli 0–3 prosenttia ja virheravitsemuksen riski vaihteli 7–60 prosenttia välillä. Virheravituilla ja virheravitsemusriskissä olevilla ravintoaineiden riittämätön saanti oli yleisintä, mutta myös hyvässä ravitsemustilassa olevilla ikääntyneillä proteiinin ja muiden suojaravintoaineiden saanti oli heikkoa. Kaikista tutkittavista 77 prosenttia sai suosituksia vähemmän proteiinia. Tutkittavilla, joiden liikuntakyky ja kognitio olivat heikentyneet, oli myös huonoin ravitsemustila. Vitamiineista D- ja E-vitamiinin, folaatin ja tiamiinin riittämätön saanti oli yleisintä.
Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskursseille osallistuneiden ruokavalion laatu, C-vitamiinin ja kuidun saanti sekä psykologinen hyvinvointi paranivat. Vaikutuksen suuruus vaihteli pienestä lähelle kohtalaista. Kotona asuvien muistisairaiden proteiininsaanti ja elämänlaatu paranivat sekä kaatumiset vähenivät vuoden kestävän räätälöidyn ravitsemusintervention seurauksena.
– Tulokset osoittavat, että ruokavalion heikko laatu ja riittämätön proteiinin ja muiden suojaravintoaineiden saanti oli yleistä kaiken kuntoisilla ikääntyneillä. Räätälöidyillä ravitsemusinterventioilla on mahdollista parantaa ikääntyneiden ruokavalion laatua ja ravintoaineiden saantia, kohentaa heidän elämänlaatuaan ja vähentää kotona asuvien muistisairaiden kaatumisalttiutta, väittelijä toteaa.
Lähde: Helsingin yliopisto