Tv-tuotantoyhtiö kyseli henkilön rikostaustoja käräjäoikeudesta – hovioikeuskin torppasi tietopyynnön

Tuotantoyhtiön työntekijä soitti kesällä 2022 Etelä-Savon käräjäoikeuteen ja pyysi saada suullisesti tiedon erään yksityishenkilön mahdollisesti vireillä olevista ja päättyneistä rikostuomioista. Käräjäoikeus kieltäytyi luovuttamasta tietoja.

Muutamaa päivää myöhemmin työntekijä lähetti oikeudelle sähköpostin, jossa kertoi lisätiedoksi, että kyseessä oli kilpailuun osallistuva henkilö, joka ei ollut tulossa yhtiölle työsuhteeseen. Käräjäoikeus kieltäytyi edelleen luovuttamasta tietoja.

Käräjäoikeus katsoi, että mikään tietosuojalaissa tarkoitetuista henkilötietojen käsittelyperusteista ei täyttynyt tapauksessa. Näin ollen oikeus katsoi, ettei tietoja voitu luovuttaa siitäkään huolimatta, että kyse oli oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain mukaisista julkisista tiedoista.

Tuotantoyhtiö valitti Itä-Suomen hovioikeuteen. Valituksessaan yhtiö muun muassa katsoi, ettei tietosuojalainsäädäntöä sovellettaisi suulliseen kommunikointiin.

EU-tuomioistuinkin otti kantaa

Hovioikeus päätyi pyytämään asiassa ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Tuomioistuin katsoi, että rikostuomioita koskevien tietojen suullinenkin luovuttaminen on tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua henkilötietojen käsittelyä ja että tietojen luovuttamista pyytävän henkilön olisi osoitettava erityinen intressi niiden saamiseen.

Perjantaisessa ratkaisussaan Itä-Suomen hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli toiminut oikein hylätessään tietopyynnön. Ratkaisussaan hovioikeus otti esiin, että julkisuusperiaatteen ja tiedonsaantioikeuksien perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa, että yksilöillä ja yhteisöillä on mahdollisuus valvoa viranomaisten toimintaa ja päätöksentekoa.

– Tuomioistuinten toiminnan osalta julkisuuden funktion ydin on vireillä olevien asioiden avoimuuden ja läpinäkyvyyden turvaamisessa. Julkisuusperiaatteen ydinalueelle ei sitä vastoin kuulu mahdollisuus selvittää luonnollisten henkilöiden yksityiselämän piiriin kuuluvia arkaluonteisia tietoja, hovioikeus katsoi.

Hovioikeuden mukaan esimerkiksi tietosuojalainsäädännön ja rikosrekisterilain säädökset puoltavat tulkintaa, että taustaselvitykseen rinnastuvalle tietojen hakemiselle ja luovuttamiselle on asetettava tiukat edellytykset.

– Hovioikeus katsoo, että tietopyynnön kohteen yksityisyyden suojaa on pidettävä julkisuutta painavampana perusoikeutena ja että tuomioistuimen rekisteristä siten ei voida luovuttaa luonnollisen henkilön rikostuomioihin liittyviä seikkoja suullisesti ilman, että hakijalla on erityinen intressi saada mainitut tiedot.