Katso, mitä uhanalaisia eläimiä yleisö pääsee näkemään Korkeasaaren eläintarhassa.
Amurintiikeri
Amurintiikeri on pohjoisin ja suurikokoisin nykyään elävistä tiikereistä. Kaikki tiikerit ovat rauhoitettuja, mutta niitä salametsästetään, koska eläinten osia käytetään kiinalaisessa kansanlääkinnässä. Amurintiikereitä on jäljellä luonnossa noin 450 ja eläintarhoissa hieman enemmän.
Amurinleopardi
Amurinleopardi on leopardeista harvalukuisin, niitä on luonnossa jäljellä noin 40. Kantaa on verottanut salametsästys, koska amurintiikerin lailla eläimen osia on käytetty kansanlääkinnässä. Laji yritetään saada säilymään edes eläintarhassa tarkan siitosohjelman avulla.
Hyasinttiara
Hyasinttiara on erittäin uhanalainen Etelä-Brasiliassa sekä Koillis-Paraguayssa ja Itä-Boliviassa elävä suurikokoinen papukaija. Hyasinttiaraa pyydystetään sekä lemmikiksi että lihan ja höyhenten takia. Höyhenistä tehdään käsitöitä, joita myydään matkamuistoina turisteille.
Korkeasaaren hyasinttiarapariskunta sai poikasen vuonna 2005. Tarhatut arat lisääntyvät harvoin. Korkeasaaren emo oli hiukan yli-innokas poikasta hoitaessaan, mutta kasvatustyö onnistui kuitenkin hienosti.
Nuolimyrkkysammakko
Sammakkoeläimiä tappava sienitauti on levinnyt myös Etelä-Amerikan sademetsien nuolimyrkkysammakoihin. Nuolimyrkkysammakko on yleisnimi, joka on annettu joukolle Etelä- ja Keski-Amerikan sademetsissä eläviä kirkasvärisiä Dendrobates-suvun sammakoita. Nimensä ne ovat saaneet siitä, että joidenkin lajien myrkyllistä ihon eritettä on käytetty intiaanien nuolissa.
Yksittäisten sammakkolajien hävitessä saattaa kadota tutkimatonta tietoa muun muassa sammakoiden erittämien yhdisteiden arvokkaista lääkevaikutuksista.
Visentti
Viimeiset luonnonvaraiset eurooppalaiset visentit salametsästettiin Puolassa ja Kaukasuksella ensimmäisen maailmansodan ja pulakauden melskeissä. Kun visentit hävisivät luonnosta, eläintarhoissa eli vielä noin 50 eläintä. Niistä alettiin pitää rekisteriä ja näin syntyi ensimmäinen eläintarhaeläinten kantakirja.
1950-luvulla ensimmäiset eläintarhoissa kasvaneet visentit vapautettiin luontoon puolalaisella luonnonsuojelualueella. Nykyään visenttejä on suojelualueilla yhteensä noin 3000. Korkeasaarestakin on lähetetty nuoria visenttejä Venäjän takaisinistutusprojektiin.
Lähde: Korkeasaaren opas