Seinäjokinen Ukko Kortesniemi, 9, on varautunut panda-avajaisiin asianmukaisesti. Kainalossa keikkuu oma pandapehmolelu, jonka kanssa Ähtärin eläinpuiston pandojen karanteenin päättymistä on odotettu innolla.
Onneksi pandat Hua Bao ja Jin Baobao, suomalaisittain Pyry ja Lumi, lunastavat odotukset – ja onnistuvat vielä yllättämäänkin.
– En minä ainakaan tiennyt, että ne kiipeilevät joissain vitsin männyissä, Kortesniemi huudahtaa kaksikon touhuja seurattuaan.
Katso tästä suoraa lähetystä pandatarhasta
Pandalive
Perheineen pandapäivää viettävä Kortesniemi on yksi monista lähiseudun asukkaista, jotka tulivat katsomaan Ähtärin vetonauloja heti kun mahdollista. Vieraita saapui myös kaukaa: Jaakko Niemelä ja Abigail Pinas ajelivat Lounais-Suomesta kolmen tunnin matkan pandojen perässä.
– Avajaispäivä sattui sopivasti lomalle. Käymme ensin täällä, sitten muualla eläintarhassa ja sitten vielä Tuurin kyläkaupassa, Niemelä kertoo.
Pandakokemus on kummallekin ensimmäinen. Pinas on alun perin kotoisin Filippiineiltä, mutta Aasiassa hän ei pandoja bongannut.
– Söpön näköisiä ovat, hän kehuu.
Kakkasanko punnitaan päivittäin
Pyry ja Lumi tietävät ainoina maailmassa, millaista on olla pandana Suomessa. Valitettavasti kummaltakaan ei voi sanoin kysyä, miten ne viihtyvät.
Valistunein arvaus on Ähtärin eläinpuiston Heini Niinimäellä, joka tutustui pandoihin jo Kiinassa ja hoiti niitä myös karanteenin aikana. Eläinlääkäri kertoo, että pandojen hyvinvointia mitataan ensisijaisesti käytöstä tarkkailemalla.
– On hirveän tärkeää tuntea eläin yksilönä, jotta näkee, onko sen käytöksessä muutoksia normaaliin nähden.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Naaras, 3-vuotias Lumi, on Niinimäen mukaan hellä, herttainen ja leikkisä, mikä näkyy lumessa temmeltämisenä, kierimisenä ja juoksemisena. Vuotta vanhempaa Pyryä hän kuvailee "meneväiseksi teinipojaksi", jota ihmisen seura ja leikit kiinnostavat vähemmän.
Käytöksen lisäksi Niinimäki ja pandahoitaja Anna Palmroth seuraavat tarkasti pandojen ruokahalua ja suolen toimintaa. Syömiset kirjataan ylös, ja kakkasanko punnitaan joka päivä.
Toiveissa 100 000 uutta kävijää
Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Jonna Pietilä seuraa avajaiskuhinaa mielissään. Hän uskoo, että puiston kävijämäärä kasvaa noin 100 000:lla pandojen myötä. Aiemmin kävijöitä on ollut vuositasolla 170 000–180 000.
Ulkomaisten vierailijoiden määrän kasvua Pietilä ennakoi vasta ensi vuoden kesälle, sillä kansainvälinen markkinointi on vasta alussa.
Jo avajaispäivänä näkyy, etteivät pandat houkuttele vain lapsiperheitä. Yleisössä on kaikenikäisiä.
– Odotamme ihan kaikenlaisia kävijöitä, myös firmaporukoita ja erilaisia juhlia, toimitusjohtaja sanoo.
Pandat ovat Suomessa vuokralla Kiinalta. Ulkomaiset eläintarhat maksavat pandoista vuokraa, josta merkittävän osan on määrä päätyä Kiinassa luonnonvaraisina elävien pandojen suojelun rahoittamiseen. Pandojen luovuttaminen ulkomaille on myös osa Kiinan imagonhallintaa, joka tunnetaan "pandadiplomatiana".
Ähtärin pandaprojekti on herättänyt soraääniä esimerkiksi juuri pandojen poliittisten kytkösten vuoksi. Ähtärin eläintarhan intendentti Mauno Seppäkoski pitää keskustelua kuitenkin melko lievänä.
– Olemme pyrkineet kertomaan asioista oikealla tavalla ja oikeilla termeillä. Kaikkien mielipidettä ei voi koskaan kääntää, hän sanoo.