MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa sunnuntaina 3. joulukuuta 2023.
|
21.00: Ukraina: Kaksi kuollut ja seitsemän haavoittunut Venäjän iskuissa
Ukrainan viranomaisten mukaan kaksi ihmistä on kuollut ja seitsemän haavoittunut venäläisten pommituksissa Hersonin alueella.
Venäjän pommit osuivat Ukrainan mukaan muun muassa kerrostaloon Hersonin kaupungin keskustassa ja alueella sijaitsevaan autotalliin, jossa oli ollut tuolloin 78-vuotias mies.
– Hän kuoli paikan päällä räjähdysvammoihin, Hersonin sotilashallinto kertoi Telegram-viestisovelluksessa.
Alueen kuvernöörin mukaan yksi kuolleista oli iäkäs nainen, joka oli ollut bussipysäkillä kerrostalon vieressä.
Lisäksi pommit vaurioittivat Ukrainan mukaan kahta sairaalaa.
Venäläisjoukot hylkäsivät Hersonin ja Dnepr-joen länsirannan viime vuoden lopulla, mutta pommittavat nyt säännöllisesti alueita itärannalla sijaitsevista asemista.
(Lähde: Reuters)
17.11: Ukraina syyttää venäläissotilaita antautuvien ukrainalaissotilaiden tappamisesta
Ukrainan viranomaiset ovat kertoneet aloittaneensa tutkinnan videosta, jossa venäläissotilaat väitetysti teloittavat kaksi ukrainalaissotilasta, jotka olivat antautumassa sotavangeiksi.
Telegram-viestipalveluun laitetulla videolla näkyy ensin, kuinka kaksi miestä nousee pois suojasta. Toinen miehistä pitää käsiään ylhäällä. Sen jälkeen molemmat miehet käyvät maahan makaamaan sotilasryhmän eteen.
Tämän jälkeen kuuluu tulitusta ja näkyy savua, minkä jälkeen video katkeaa.
Videon aitoutta ei ole riippumattomasti vahvistettu.
Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu Dmytro Lubinets sanoi, että kyseessä on sotarikos.
– He eivät uhanneet ketään. Venäläisten olisi pitänyt ottaa heidät kiinni ja kohdella heitä sotavankeina, Lubinets kirjoitti Telegramissa.
Ukrainan armeija vaati kansainvälistä yhteisöä panemaan Venäjän sotilasjohdon vastuuseen teoista.
Myös Ukrainaa on syytetty sotavankien teloittamisesta. Venäjä ja Ukraina ovat niin ikään syyttäneet toisiaan sotavankien huonosta kohtelusta siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa.
(Lähde: STT)
8.09: Ukraina: Venäjä menetti päivässä yli 900 sotilasta ja 15 panssaria
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 930 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa neljä taistelupanssarivaunua, 11 panssariajoneuvoa ja kahdeksan tykkiä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
8.04: Ukraina ampui alas kymmenen Venäjän lennokkia
Venäjä on jälleen tehnyt ilmahyökkäyksiä Ukrainaan.
Ukraina väittää ampuneensa alas 10 Venäjän lähettämästä 12 lennokista.
Venäjä ampui Ukrainan mukaan myös yhden ohjuksen. Sitä ei ammuttu alas, mutta se ei Ukrainan mukaan myöskään päässyt kohteeseensa.
Tiedossa ei ole, aiheuttivat lennokit vahinkoja.
Ukrainan väitteitä ei ole vahvistettu.
Lauantai 2. joulukuuta
21.26: Ukrainan entistä presidenttiä estettiin poistumasta maasta
Ukrainan rajavartijat ovat estäneet maan entistä presidenttiä Petro Poroshenkoa poistumasta maasta, koska hänen tarkoituksenaan oli tavata Unkarin pääministeri Viktor Orban, kertoi maan turvallisuuspalvelu SBU.
Poroshenkon mukaan hänellä oli suunnitteilla useita korkean tason tapaamisia, kun hän yritti lähteä maasta perjantaina.
SBU:n mukaan Orban on säännöllisesti esittänyt Ukrainaa vastustavia kantoja. Tämän lisäksi Venäjä oli SBU:n mukaan suunnitellut käyttävänsä tapaamista "informaatio- ja psykologisiin operaatioihin Ukrainaa vastaan".
Poroshenkoa on estetty lähtemästä maasta aikaisemminkin, muun muassa viime vuoden toukokuussa, kun hän suunnitteli matkaavansa sotilasliitto Naton kokoukseen Liettuassa.
Poroshenko oli Ukrainan johdossa vuosina 2014–2019. Häntä vastaan aloitettiin esitutkinta muun muassa maanpetos- ja korruptiosyytteistä virkakauden päätyttyä. Poroshenkon mukaan kyseessä oli poliittinen ajojahti.
(STT)
18.04: Venäjä aikoo kasvattaa armeijaansa
Venäjä aikoo kasvattaa armeijansa vahvuutta 15 prosentilla. Asevoimien mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita uutta liikekannallepanoa tai muutoksia asevelvollisuuteen.
– Armeijan kokopäiväisen vahvuuden kasvattaminen johtuu kasvavista maahamme kohdistuvista uhista, jotka liittyvät erityissotilasoperaatioon ja Naton jatkuvaan laajentumiseen, Venäjän asevoimat perusteli käyttäen termiä, jota Venäjä käyttää maan Ukrainassa käymästä sodasta.
Asevoimien mukaan sotilaiden määrä kasvaa noin 170 000:lla, minkä se arvioi olevan "riittävä" vastaus "Nato-blokin aggressiiviseen toimintaan".
Asevoimat ovat viime aikoina pyrkineet houkuttelemaan väkeä armeijaan muun muassa värväyskampanjoilla ja taloudellisilla eduilla.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vahvisti asetuksen maan sotilasvahvuuden kasvattamisesta perjantaina.
16.45: Saksalaismedia: Ryhmä ukrainalaissotilaita suorittanut Patriot-ilmatorjuntakoulutuksen Saksassa
Jo toinen 70 ukrainalaissotilaasta ja upserista koostuva ryhmä suoritti Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän koulutuksen Saksassa, kertoi Deutsche Welle saksalaisiin virastotietoihin viitaten.
Yli kuuden viikon mittainen kurssi järjestettiin salaiseksi jäävässä ilmavoimien tukikohdassa Saksassa.
Koulutusta valvonut Bundeswehrin kenraaliluutnantti Andreas Marlow sanoi saksalaismedialle, että ukrainalaiset sotilaat pystyvät nyt käyttämään järjestelmiä itsenäisesti.
Edellinen ryhmä harjoitteli Saksassa helmikuussa 2023.