Ukrainan armeijan suomalaiselta kouluttajalta vakava viesti länsimaiden asevoimille

Dokumentti teki vaikutuksen. Tuli olo, että jotain pitäisi tehdä.

– En kuitenkaan tehnyt oikein mitään, eikä tehnyt paljon muukaan Eurooppa, Piltti sanoo.

25:26Katso Kasimir Piltin haastattelu kokonaisuudessaan.

Taistelija Hobitti

Kasimir Piltin vaiheista Ukrainan sodassa on kerrottu julkisuudessa varsin tarkasti. 

Hän on ollut taistelijanimen "Hobitti" suojissa aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja Euronews kertoi yksityiskohtaisesti hänen kahdesta haavoittumisestaan. Kuntoutuksen jälkeen Piltti siirtyi 3. armeijakunnan kouluttajaksi.

Vaikka päätös Ukrainaan lähdöstä syntyi nopeasti, ehti Piltti empiä. 

Olisiko Ukrainaan turha lähteä pelkällä varusmieskoulutuksella? Mitä hyötyä hänestä voisi olla? 

Mieli muuttui, kun tavalliset ukrainalaiset pakkasivat reppunsa ja kävelivät rintamalle. Jos he voisivat tehdä jotain, miksi ei hänkin.

Ennen sotavuosiaan Piltti kertoo työskennelleensä kiinteistövälittäjänä ja viettäneensä vapaa-ajan "skeitaten ja kaverien kanssa hauskaa pitäen".

Lue myös: Kommentti: Putinilta hävytön askel – Trump-valssi on alkanut

Asevoimissa kaksi koulukuntaa

Ukrainan asevoimista on kirjoitettu paljon sankaritarinoita, mutta ongelmiakin on ollut.

Ukrainan hankaluuksien ydin on yleisen arvion mukaan se, että asevoimat on jakaantunut kahteen leiriin: Uudistushenkisiin ja konservatiiveihin, jotka ammentavat oppinsa Neuvostoliitolta saamastaan koulutuksesta.

Välillä onkin ivallisesti sanottu, että Ukrainassa sotii kaksi neuvostoarmeijaa.

Ukrainan asevoimien sisäpolitiikka henkilöityi tänä vuonna uudistusmieliseksi miellettyyn puolustusministeriin Myhailo Fedoroviin ja asevoimien komentajaan Oleksandr Syrskyihin.

Fedorov ja Syrskyi eivät presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan tulleet lainkaan toimeen keskenään. Ensin kenkää sai Fedorov, sitten Syrskyi.

Lue myös: Analyysi: Putin sai katkeran ja tabuista mylisevän myyrän, joka nakertaa presidentin valtaa

Kasimir Piltti ei ota kantaa yksilöiden tai poliitikoiden toimintaan, mutta sanoo pitävänsä 3. armeijakunnassa erityisesti siitä, että jo vuodesta 2014 komentoporras on tehnyt selväksi, että "meidän täytyy opetalla eri tavalla kuin neuvostoarmeija".

Ukrainan asevoimien kouluttajalle uudistusten toteuttaminen on "ihan arkipäiväinen työ". 

Ukrainalaisen taistelijan peruskoulutus on sota-aikana 51 päivää. Vertailun vuoksi suomalaisen varusmiehen aamukammassa on vähintään 165 vuorokautta. 

Piltti ryhtyy töihin, kun nuo 51 päivää ovat takana. Hänen tehtävänsä on takoa uusien sotilaiden päähän tuoreimmat opit.

– Koulutetaan aina jalkaväestä johtajiin, että he osaavat toimia, ajatella ja johtaa oikealla sekä toimivalla tavalla, Piltti sanoo.

Kaikki ei aina suju täydellisesti, mutta Piltti muistuttaa, että asioiden kehittäminen on "hankalaa, jos ei saa ikinä erehtyä".

– Jos kulttuuri ja systeemi ovat sellaisia, että kaiken pitää mennä aina oikein, eikä mitään virheitä saa tehdä, on lopputulos se, ettei kukaan ikinä kokeile mitään uutta, Piltti katsoo.

"Oppilaasta on tullut opettaja"

Varsinkin Ukrainan kesän 2023 vastahyökkäystä edeltävinä kuukausina länsiupseerit kouluttivat ukrainalaisjoukkoja. 

Länsiopeilla kruunattujen ukrainalaisjoukkojen piti murtaa Venäjän rintama avainkohdista. Toisin kävi. Vastahyökkäys epäonnistui.

Nyt yhä useammat Nato-maat hakevat oppia Ukrainalta, josta on tullut droonisodan supervalta.

Presidentti Alexander Stubb totesikin elokuussa Ukrainassa vieraillessaan, että lännessä pitää päästä eroon ajatuksesta, jonka mukaan Ukrainan tukeminen on hyväntekeväisyyttä. 

Yhteistyö tuo molemminpuolisia hyötyjä, Stubb sanoi. Vaikka Stubb puhui puolustusteollisuuden yhteistyöstä, on sama väite Piltin mukaan lavennettavissa taisteluoppeihin.

– On ihan selkeää, että oppilaasta on tullut opettaja monessakin asiassa, Piltti arvioi.