Ukrainan osuma Moskva-risteilijään on iso symbolinen tappio – iskulla myös käytännön merkitys: "Pakottaa Venäjän miettimään"

8:16img
Ukraina kertoo vaurioittaneensa Venäjän Mustanmeren laivaston Moskva-alusta – videolla Pekka Toveri kommentoi, miten se vaikuttaa sotaan.
Julkaistu 14.04.2022 13:55

MTV UUTISET – STT

Moskva-risteilijän vaurioituminen ja mahdollinen uppoaminen on suuri symbolinen tappio Venäjälle, sanoo merisotaopin pääopettaja, komentaja Iiro Penttilä Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Mustanmeren laivaston lippulaiva ja nimenä vielä Moskva. Varmasi Venäjä yrittää kertoa, että tämä oli onnettomuus, Penttilä ennustaa.

Penttilän mukaan ukrainalaiset korostavat vastaavasti risteilijän tuhoamisen olleen heidän toimintansa tulosta. Varmaa vakuutta asiasta ei ole helppoa saada, sillä "sodan usva" on merellä usein sakeampi kuin maalla.

– Kun ei ole kaikkialla kännykkäkameroita kuvaamassa, Penttilä perustelee.

Penttilän mukaan tärkeitä tapahtuneessa on, että Ukraina on osoittanut, että sillä on ainakin jonkinlainen kyky estää Venäjän Mustanmeren laivastoherruus alueella.

– Se pakottaa Venäjän miettimään, miten se merivoimaansa Mustallamerellä käyttää, Penttilä sanoo.

Britannia on ilmoittanut antavansa Ukrainalle Harpoon-merimaaliohjuksia, mikä Penttilän mukaan hankaloittaa Venäjän merivoimien asemaan entisestään.

Lue myös: Ukraina iski onnistuneesti venäläisten Moskva-alukseen – kenraalimajuri Toveri: "Ukrainan asevoimat yllättävät aina"

"Aluksella ei ole oltu ihan hereillä"

Jos aluksen tuhon syyksi paljastuvat Ukrainan kertoman mukaisesti Neptune-merimaaliohjukset, ei se Penttilän mukaan anna kovin hyvää arvosanaa Moskva-aluksen miehistön toiminnasta.

– Aluksella ei ole oltu ihan hereillä iskun aikana. Ehkä he eivät ole osanneet odottaa tätä uhkaa, Penttilä pohtii.

Moskva on hyvin varustettu puolustautumaan ohjuksia vastaan. Laivalla on Penttilän mukaan muun muassa S-300-ilmatorjuntajärjestelmä, johon kuuluu 64 ohjusta.

Tämän kyvyn menetys vaikuttaa sodankäyntiin mahdollisesti laajemminkin.

– Moskva olisi voinut suojata muun muassa maihinnousualusosastoa ohjuksilla ja vahvalla tykistöllään, Penttilä taustoittaa.

Toinen merkittävä tekijä on Penttilän mukaan se, että lippulaivana Moskva olisi ollut todennäköinen paikka johtaa mahdollista maihinnousuoperaatiota.

Lue myös: Pitäiskö neuvostoaikaisesta sopimuksesta Ahvenanmaan suhteen luopua? Pekka Toverilta varoittava huomio: “Sotilastyhjiöt tuppaa täyttymään”

Venäjä puhui onnettomuudesta ja tulipalosta

Sota-aluksella saattoi olla noin 500 miehistön jäsentä. Kerrotulla osumahetkellä merellä oli paha myrsky, minkä arveltiin vaikeuttaneen pelastustoimia.

Venäjän puolustusministeriö kertoi BBC:n mukaan torstain vastaisena yönä omana versionaan, että laivan ammusvarastoissa on tapahtunut räjähdys, joka johtui tulipalosta. Ministeriön mukaan alus on kärsinyt vakavia vaurioita, mutta koko miehistö on evakuoitu. Tulipalon syytä selvitetään, ministeriö sanoi.

Torstaina puolenpäivän tienoilla Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että Moskva ei ole uponnut. Lausunnossa ei vieläkään mainittu ukrainalaishyökkäystä, vaan puhuttiin tulipalosta, jonka syy ei ollut tiedossa.

Moskva oli tapetilla jo aivan sodan alussa, kun se uhkaili ukrainalaisia Käärmesaaren puolustajia, jotka vastasivat haistattelemalla. Mielialoja nostattaneen tapahtuman kunniaksi Ukrainan posti julkaisi vastikään uuden postimerkin, jossa merisotilas esittää sotalaivalle tunnetun keskisormitervehdyksen. Käärmesaaren puolustajat otettiin lopulta vangeiksi.

Myöhemmin Käärmesaarelta venäläisalukselle haistatellut sotilas palautettiin Ukrainalle osana vanginvaihtoa. Hänet palkittiin mitalilla, kertoi Ukrainan puolustusministeriö.

Lue myös: Käärmesaaren venäläisaluksen solvaaja sai Ukrainalta kunniamitalin

Mustanmeren kelluva linnoitus

Moskva on Mustanmeren voimakkain sota-alus ja sodassa Ukrainalle selvästi tärkein kohde Venäjän laivastosta, kommentoi Forbes-lehden sotilaskalustoon erikoistunut toimittaja David Axe tammikuussa julkaistussa artikkelissa ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa laajaa hyökkäystä.

– Ajattele Moskvaa 12,5 tonnin ja yli 185 metrin ohjuspatterina. Sillä on tarpeeksi meritorjuntaohjuksia koko Ukrainan laivaston hävittämiseen sekä tarpeeksi ilmatorjuntaohjuksia lyömään pois minkä tahansa ilmahyökkäyksen Mustanmeren aluksia vastaan, Axe kirjoitti tuolloin.

Toimittaja myös ennakoi oikein sen, että Ukraina käyttäisi hyökkäyksessään laivaa vastaan Neptune-ohjuksia. Hänen mukaansa ne ovat ukrainalaisarsenaalin ainoa ase, joka edes teoriassa saattaisi murtautua taistelualuksen puolustusten läpi.

Toistaiseksi saatavilla ei ole vahvistettua tietoa siitä, kuinka vakavasti Moskva on vaurioitunut. Koko miehistön evakuointi viittaa kuitenkin siihen, ettei alus ole enää taistelukelpoinen.

– Liian aikaista sanoa, mitä todella on tapahtunut. Jotakin ihan varmasti, kun Venäjä uutisoi laivan vaikeuksista. Osastoitu runko tuskin uppoaa, mutta jos kaksi puikkoa (ohjusta) on osunut, niin poistuu varmasti näyttämöltä pysyvästi. Teräsrungossa on se hyvä puoli, ettei se pala alumiinin tapaan, arvioi Suomenlinnan rannikkorykmentin komentaja Ville Vänskä Twitterissä.

Moskva on aiemmin selvinnyt ohjusiskusta huollon kautta. Vuonna 2008 Georgian sodassa georgialaislaivasto osui alukseen yhdellä ohjuksella.

Vastaavaa viimeksi Falklandin sodassa

Taistelualus Moskva astui palvelukseen alun perin 1980-luvun alussa Neuvostoliiton laivastossa nimellä Slava. Sattumalta samoihin aikoihin nähtiin myös edellinen kerta, kun mikään maa on kärsinyt samaa suuruusluokkaa olevan taistelualuksen menetyksen sotatilanteessa.

Vuonna 1982 brittisukellusvene torpedoi Falklandin sodassa argentiinalaisalus General Belgranon, mikä aiheutti yli 360 ihmisen kuoleman. Belgranon upotus vastasi noin puolta Argentiinan kokonaistappioista sodassa ja oli kiistanalainen päätös myös brittiyleisön parissa. Kaksi päivää myöhemmin Argentiina tuhosi ohjusiskulla brittialus Sheffieldin, joka upposi myöhemmin hinattavana.

Falklandin sotaa lukuun ottamatta Moskvan mahdollisen tuhon lähimmät vertailukohdat historiasta löytyvät toisesta maailmansodasta.

– Tämä on menetys, joka jää sotahistoriaan, kommentoi kadettiupseeri Hannu Sipilä Twitterissä.

Tuoreimmat aiheesta

Ukrainan sota