Lähes 40 Pekingin paralympiajoukkueen jäsentä ja heidän perheitään on saapunut Suomeen turvaan ja asettunut Kisakallion urheiluopistolle Lohjalle.
Joukkuetta on saapunut Suomeen monta eri reittiä suomalaisen Slava Ukraini -yhdistyksen avustamana. Yhdistys on avustanut Suomeen jo yhteensä lähes 2 500 Puolaan paennutta ukrainalaista.
Pekingin paralympialaisten aikaan tiedettiin vain, että urheilijat lentävät seuraavaksi Puolaan. Seuraavista askelista tuon jälkeen ei tiedetty. Nyt urhelijoita, heidän perhettään ja avustajiaan on saapunut Suomeen.
Yksi Suomeen tulleista on Pekingissä kilpaillut hiihtäjä Iuliia Batenkova-Bauman.
– Kisat olivat todella vaikeat minulle, todella hankalat emotionaalisesti. Ajattelin perhettäni Ukrainassa, siellä paljon ihmisiä kuoli ja talot sortuivat. Olin todella peloissani, Batenkova Bauman kertoo MTV Uutisille.
Batenkova-Baumanin mukana Suomeen tulivat myös 7-vuotias tytär Slatan ja aviomies Bauman Nikolay Nikolaevich, joka on myös hänen arkivalmentajansa.
13-kertainen paralympiamitalisti Batenkova-Bauman ei yltänyt mitalisijoille Pekingissä. Hän arvelee, että huoli kotimaan tilanteesta vaikutti hänen suoritukseensa.
Suomeen Slava Ukrainin avulla
Slava Ukraini -yhdistys auttoi joukkueen Suomeen. Kaikki sai alkunsa, kun Ukrainan Paralympiakomitean puheenjohtaja Valeriy Sushkevich kertoi mediassa paralympialaisten ollessa vielä käynissä, että joukkueella ei ole paikkaa mihin mennä.
– Olimme yhteydessä ministeriöön ja Olympiakomiteaan ja noin kaksi -kolme viikkoa sitten yhden viikonlopun aikana kaikki järjestelyt saatiin valmiiksi, kertoo Slava Ukraini -yhdistyksen perustaja Pasi Sipilä.
Sipilän vaimon juuret ovat Ukrainassa, joten asialla on hänelle myös henkilökohtainen merkitys. Heidän kotonaan on tällä hetkellä Ukrainan pakolaisia. Hänen vaimonsa sukulaisia on myös sotimassa.
Sipilän mukaan tilanne Puolassa on kestämätön. Hän käy siellä lähes viikoittain.
– Esimerkiksi Varsovassa on tällainen Varsova Expo -messukeskus. Siellä on 20 000 ihmistä betonilattiamajoituksessa.
Sipilä korostaa, että Puola on hoitanut järjestelyt hyvin, mutta sotaa pakenevien ihmisten ei pitäisi nukkua kuukausia betonilattialla.
– Mitä nopeammin he tulevat tänne kodinomaisiin olosuhteisiin, sitä paremmin he myöskin integroituvat ja niin sanottu toipuminen alkaa. Se on myöskin meidän velvollisuutemme, koska hehän taistelevat meidän puolestamme. Uhraus, jonka me teemme, on pieni siihen nähden, mitä ukrainalaiset tekevät suomalaisten ja muiden eurooppalaisten puolesta.
"Haluan sodan loppuvan"
Tokion kesäolympialaisissa kisannut uimari Dmytro Vynogradets ja hänen poikansa Matvii ovat myös saapuneet Suomeen.
12-kertainen paralympiamitalisti Vynogradets kertoo olleensa sodan alettua lähellä Kiovaa. Hän kertoo heränneensä aamulla ja tunteneensa, kuinka räjähdykset vavisuttivat maata.
– En voinut kuvitella, että 2000-luvulla voi tapahtua tällaista, hän kertoo.
Vynogradets kuvailee Venäjän toimia barbaarisiksi.
Matvii-poika näyttää MTV Uutisille piirtämänsä kuvan.
– Tämä piirustus kuvastaa sitä, että haluan sodan loppuvan. Isäni pysäyttää kuvassa venäläisen tankin.
Paralympiajoukkue voitti Pekingissä yhteensä 29 mitalia. Urheilu oli silti toissijaista. Ukrainan paralympiakomitean puheenjohtajan Sushkevichin mukaan paralympialaisten tunnelma oli tällä kertaa aivan poikkeuksellinen.
– Näiden kisojen henki ja epävirallinen motto olivat, että lopettakaa sota. Ymmärsimme kaikki yhdessä, että päätavoitteemme on taistella rauhan puolesta.
Katso tästä videolta koko haastattelut.
17:03
