Unilääkkeillä rajuja haittoja: Saattavat altistaa sairauksille, kuona-aineet eivät poistu aivoista

– Pitkäaikainen unettomuus ja unilääkkeiden pitkä käyttö altistavat muistihäiriöihin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Pitkäaikaisesta unilääkkeiden käytöstä ei ole kukaan pystynyt osoittamaan mitään hyötyvaikutuksia, kertoi professori ja neurologi Markku Partinen Lääkäripäivillä.

Partisen mukaan valtaosa pitkään unettomuudesta kärsivistä käyttää unilääkkeitä, ja että asiaa selventäviä seurantatutkimuksia on useita. 

Onko siis unilääkkeistä enemmän hyötyä vai haittaa?

– Tilapäisessä unettomuudessa niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa. Silloin puhutaan ihan muutamien öiden käytöstä. Pitkäaikaisessa unettomuuden hoidossa, jolla tarkoitetaan sitä, että unilääkkeitä käytetään kuukausikaupalla, ei valitettavasti kukaan ole osoittanut mitään hyötyä, kertoo professori. 

Kaksi tärkeintä elementtia hyvälle terveydelle ovat hyvä uni ja terveellinen ravitsemus. Kolmas kova on liikunta. Jos ihminen ei nuku, aivot eivät saa energiaa, väsyttää ja suorituskyky heikkenee. Eikä pidä unohtaa kuona-aineita. 

– Ehkä kaikkein tärkein unen vaikutus on haitallisten aineenvaihduntatuotteiden hävittäminen aivoista unen aikana. Jos ihminen ei nuku, niin kuona-aineet kertyvät aivoihin ja sen seurauksena voi kertyä muun muassa amyloidia.

"Unen tehtävä ei täyty lääkkeillä"

Amyloidi on alzheimerin taudin keskeinen riski.

– On olemassa lisääntyvää näyttöä siitä, että pitkäkestoinen unettomuus saattaisi olla, ja onkin, muistihäiriöiden riskitekijä. 

Lääkkeiden avulla nukkuminen ei vastaa lääkkeetöntä nukkumista.

– Perinteiset unilääkkeet eivät paranna fysiologista unen laatua. Onko jopa niin, että unilääkkeet voisivat olla kiihdyttämässä muistisairauksien kehittymistä. Jos näin on, niin se on tosi iso juttu. Nämä ovat uusia tuloksia. 

Mutta eikö ole parempi, että nukkuu jotenkin kuin ei ollenkaan?

– Subjektiivisesti ihminen nukkuu lääkkeen avulla paremmin, mutta objektiivisesti ei. Perinteiset unilääkkeet vähentävät syvien univaiheiden määrää. Täten unen tehtävä ei täyty – kuona-aineet eivät poistu aivoista, Partinen selventää. 

Rattiin vai ei?

Uniprofessori myös muistuttaa, että lääkkeiden käytön ja autolla ajamisen kanssa pitää olla tarkkana.

– Muun muassa Suomen eniten käytetty unilääke Zopiclone saattaa vaikuttaa vanhemmilla ihmisillä ajokykyyn vielä kymmenen tuntia yhden unilääkkeen ottamisen jälkeen. Jos yhden unilääketabletin ottaa kello kymmenen, niin kello kahdeksan ei olla ajokunnossa. 

Käypähoito uusittiin – lääkkeettömyys keskiöön

Tuore unettomuuden käypähoitosuositus tuo voimakkaasti esille lääkkettömiä hoitoja. Se käsittelee myös unilääkkeiden haittoja. Edellinen Käypähoitosuositus oli vuodelta 2008. 

– Sen jälkeen on tullut paljon uutta tietoa unilääkkeiden haitoista ja lääkkeettömien menetelmien eduista. Ne tuodaan nyt lääkärien tietoisuuteen. Lääkärien pitää kiinnittää enemmän huomiota uneen, kertoo itsekin käypähoitotyöryhmässä työskennellyt Partinen.

Kelan mukaan Suomessa määrätään unilääkkeitä vuositasolla noin 300 000 ihmiselle. Luvussa ei ole mukana melatoniini eivätkä masennuslääkkeet, joita myös käytetään unettomuuden hoidossa. 

– Lääkkeettömiä hoitoja ei ole ollut kovin helposti saatavissa. Koulutusta pitäisi lisätä. Unilääkkeitä uusitaan liiankin helposti. Myös potilaat vaativat uusia unilääkereseptejä, luettelee Partinen syitä laajalle käytölle.

Hän muistuttaa, että olisi hyvä sopia aina uusi lääkäriaika, kun reseptin uusinta on ajankohtaista.

Oireesta sairaudeksi

Miten uusi käypähoitosuositus vaikuttaa työelämään.

– Toivottavasti niin, että työkykyisyys ja toimintakyky paranevat. Unilääkkeet pääsääntöisesti huonontavat sitä. Unettomuushäiriö eli pitkäkestoinen unettomuus on sairausasteinen tila ja jos lääkäri kirjoittaa diagnoosiin F51.0 unettomuushäiriö, niin hänen pitää tarkastaa ja todentaa, että se on sairaus.

Aikaisemmin unettomuus on ymmärretty lähinnä vain oireeksi.

– Tämä on voinut tarkoittaa sitä, että unettomuudesta kärsivä ei ole voinut saada Kelalta korvauksia. Tämä on johtanut jopa diagnoosin vääristämiseen. Lääkäri on voinut kirjoittaa diagnoosiksi vaikkapa depressio. 

Erikoislääkärit tarvitsevat eniten koulutusta

Vain osa unettomista saa hyvää hoitoa. Nuoret lääkärit saavat unituntijalta sulan hattuun. 

– Osa saa, osa ei. Parasta hoitoa unettomat potilaat saavat nuorilta lääkäreiltä, jotka ovat saaneet enemmän koulutusta kuin vanhemmat lääkärit. Terveyskeskus- ja työterveyslääkärit ovat ottaneet uuden tiedon hyvin vastaan. Sen sijaan valitettavasti erikoislääkäritasolla koulutusta tarvitaan paljon lisää. 

Ammattilaisen vinkit unettomuuteen

Moni kärsii unettomuudesta silloin tällöin. Miten unta saisi paremmin ja enemmän?

– Tilapäinen unettomuus kuuluu terveeseen elämään. Siitä ei tule tehdä ongelmaa. Jos uni ei jonain päivänä tule, sitten valvotaan ja tehdään mitä tahansa. Ei yritetä väkisin nukkua.

– Jos on trauma tai stressiä, silloin puhutaan, kirjoitetaan, surraan – käsitellään tunne-elämään vaikuttava tekijä. Jos unettomuus jatkuu pitkään, tarvittaessa hakeudutaan ammattiauttajalle.

– Ja villasukat jalkaan. Siitä on selvää näyttöä. Kun jalat ovat lämpöiset, ihminen nukahtaa helpommin ja nukkuu paremmin, hymyilee unen ammattilainen.