Sunnuntaina 23. marraskuuta viettää 50-vuotisjuhlia Suomen maineikkaimpiin yleisurheiluseuroihin 1957-73 lukeutunut Kaipolan Vire.
Juhlapuheen pitää Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Tapani Ilkka, joka edusti aktiivivuosinaan 400 metrin maaotteluaiturina Virettä. Keskisuomalainen Kaipolan Vire tunnettiin juoksijoistaan, jotka hallitsivat kotimaan juoksuratoja erityisesti viesti- ja joukkuekisoissa.
Vireen menestyneimmät juoksijat ovat olleet Turussa 1500 metrin ME:n 3.40,2 heinäkuussa 1957 juossut Olavi Salonen, Tukholmassa 3000 metrin esteiden ME:n 8.24,2 heinäkuussa 1968 hurjastellut Jouko Kuha ja Jyväskylässä 25000 metrin ME:n 1.14.55,6 lokakuussa 1973 kipittänyt Seppo Nikkari.
Vireen vahvat lenkit joukkuekisoissa olivat 1959 Suomen ennätyksen 5000 metrillä juossut Matti Huttunen ja kympin ennätysmies Erkki Rantala. Myös moninkertainen SE-juoksija Esko Siren kuului Vireen suurmestariluokan urheilijoihin.
Salonen oli Vireen menestysvuosina seuran edustusryhmän maankuulun Kaipolan tallin tunnetuin juoksija. Hän voitti Vireessä kaikkiaan 33 Suomen mestaruutta. Noormarkusta Satakunnasta Kaipolaan muuttanut Salonen voitti 1960-62 jokaisella SM-kisoissa juoksemallaan matkalla mestaruuden. SM-maastoista, -viesteistä ja Kalevan kisoista kertyi kolmena vuonna peräkkäin kaikkiaan 18 Suomen mestaruutta. Salonen saavutti Vireessä yhteensä 43 SM-mitalia.
-Urakka Kalevan kisoissa oli silloin rankempi, koska kisat olivat vain kaksipäiväiset, Salonen muistelee.
Joulukuussa 70 vuotta täyttävän Salosen kanssa samanikäiset kilpakumppanit, kaimat Salsola ja Vuorisalo eivät juosseet SM-kisoissa koskaan yhtä rankkaa ohjelmaa. Ikimuistoisessa Turun urheilupuiston 1500 metrin ME-juoksussa 1957 Salsola voitti ajalla 3.40,2, Salonen sai saman ajan, ja Vuorisalo jäi kymmenyksen.
EM-mitali jäi haaveeksi
Salosen arvokisamitali jäi hiuskarvan varaan Belgradin EM-kisoissa 1962. Hän putosi neljänneksi samalla ajalla 1.51,2 kuin hopeaa juossut Neuvostoliiton Valeri Bulishev. Vireen muita tunnettuja kansainvälisen tason urheilijoita ovat olleet Münchenin olympialaisissa 1972 painonnoston 90-kiloisissa 12:nneksi nostanut Aimo Nieminen ja kaksi kertaa MM-kisoissa (1970, -74) pujotellut Matti Leppänen. Nopeuslaskijana myöhemmin tunnettu Kalevi Häkkinen saavutti Vireessä pari SM-mitalia 1960-luvun lopulla. Vireen soutajat voittivat 1958 Suomen mestaruuden ennen kuin he liittyivät Jämsänjokilaaksoon perustettuun lajin erikoisseuraan Jämsänjoen Soutu-Veikkoihin. Kaipolan Vireen hiihtäjät ovat vuosikymmenet kuuluneet Keski-Suomen parhaimmistoon. Vireen hiihtotoiminnan keskus on ollut 1965 valmistunut Pitkävuoren hyppyrimäki. Vire on järjestänyt Pitkävuoren ympäristössä useana talvena SM-mäkikisat ja -hiihdot.
Kaipolan Vire perustettiin alunperin runsaan 700 asukkaan tehdaspaikkakunnalle paperitehtaan työntekijöiden vapaa-ajan toiminnan organisoijaksi. UPM-Kymmenen edeltäjä Yhtyneet Paperitehtaat on ollut Vireen merkittävin tukija. Seuran alkuvuosina tehtaan taloudellinen panos toiminnalle oli kaikki kaikessa. Yhtyneitä johti vuorineuvos Juuso Walden. Hänen tavoitteena oli koota Suomen parhaat kestävyysjuoksijat Kaipolaan. Juoksijoiden houkuttelemiseksi tehtaalta tarjottiin edustusurheilijoille palkalliset harjoitusvapaat. Jalkapalloilu oli keskitetty Valkeakosken Hakaan.
1970-luvun alussa yhtiön tuki Vireelle alkoi hiipua: juoksijoiden etuja kavennettiin ja lopulta kokonaan poistettiin. Samalla Kaipolan talli siirtyi historiaan, kun uusia juoksijoita ei enää voitu palkata Yhtyneiden nimissä. Vireen toistaiseksi viimeisen SM-mitalin Kalevan Kisoissa juoksi Jouko Kuha 1973. Vire on panostanut viime vuosina voimakkaasti kasvattaja- ja nuorisourheiluun. Seurassa on noin 500 jäsentä. Tunnetuin urheilutapahtuma on kesäkuun lopulla järjestettävät kestävyysjuoksu- ja hyppykarnevaalit.
(MTV3-STT)