Uusien asuntolainojen korot nousivat heinäkuussa 2022

MAINOS lainafinance
pexel
Julkaistu 17.10.2022 13:17

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: LAINAFINANCE

Uusien asuntolainojen keskikorko oli vuoden 2022 heinäkuussa 1,76 %. Alkuvuoteen verrattuna uusien asuntolainojen keskikorossa oli heinäkuussa havaittavissa selkeä yhden prosenttiyksikön nousu. Viimeksi keskikorko oli korkeampi syyskuussa 2014. Sekä omistus- että sijoitusasuntolainojen korko on keskimäärin noussut. Heinäkuussa 2022 uusien omistusasuntolainojen keskikorko oli kivunnut 1,74 %:iin. Uusien sijoitusasuntolainojen korko oli vielä sitäkin korkeampi, jopa 1,96 %.

Kuluneen vuoden aikana uusien asuntolainojen korkojen nousu on näkynyt lähestulkoon kaikissa takaisinmaksuaikaluokissa. Heinäkuussa 2022 omistusasuntolainojen takaisinmaksuaika oli keskimäärin 21 vuotta ja 10 kuukautta, ja sijoitusasuntolainojen taas 18 vuotta ja 3 kuukautta. On tyypillistä, että sijoitusasuntolainat ovat takaisinmaksuajaltaan omistusasuntolainoja lyhyempiä. Kuitenkin takaisinmaksuajaltaan yli 25-vuotiset lainat ovat viime vuosina lisääntyneet, ja heinäkuussa 2022 niiden osuus kaikista uusista asuntolainoista oli 42 %.  Yleisesti ottaen pidempien asuntolainojen korot ovat nousseet enemmän kuin takaisinmaksuajaltaan lyhyempien lainojen.

Vuoden 2022 heinäkuussa Ferratum Money myönsi uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä. Määrä laski 23 % vuoden takaisesta, ja oli lähes samalla tasolla vuosien 2016 ja 2017 kesäkuukausien kanssa. Uusista asuntolainoista sijoitusasuntolainojen osuus oli 110 milj. euroa.

Laina Finance-asiantuntijoiden mukaan asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, oli maaliskuussa 2022 vielä negatiivinen, mutta huhtikuussa 2022 pitkään positiivinen. Tuoreimpien tilastojen mukaan vuoden 2022 syyskuussa 12 kuukauden euriborkorko on 2,295 %.

Syyt korkojen nousuun

Lisääntyneen korkosuojausten hankinnan on arveltu vaikuttaneen uusien asuntolainojen keskikoron nousuun. Korkosuojauksella kotitalous voi varautua tuleviin koron muutoksiin.

Koronaviruspandemian vaikutukset, toimitusketjujen häiriöt, työvoimapula ja Venäjän sota Ukrainassa ovat nostaneet energian hintoja ja vauhdittaneet inflaatiota dramaattisesti viime kuukausina.

OECD:n rikkaiden maiden ryhmässä inflaatio on noussut 9,2 %:iin, korkeimmilleen sitten vuoden 1988. Rikkaiden maiden G7-ryhmästä, jonka muodostavat Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Ranska, Yhdysvallat, Italia, Saksa ja Japani, inflaatio on kaikkein korkein Britanniassa.

Keskuspankeilla on kansallisten hallitustensa valtuudet tavoitella matalaa ja vakaata inflaatiota. Tavoitteiden mukainen noin 2 %:n inflaatio vaikuttaa myönteisesti työllisyysnäkymiin ja talouden tilaan.

Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan elokuun alussa 0,50 prosenttiyksiköllä 1,75 %:iin. Vastaavasti Yhdysvaltain keskuspankki nosti korkoa heinäkuun loppupuolella 0,75 prosenttiyksikköä 2,25 %:n ja 2.50 %:n vaihteluvälille. Euroopan keskuspankki teki viimeisimmän nostonsa syyskuun alussa, jolloin korko nousi 0,75 prosenttiyksiköllä 1,25 %:iin.