Nino Hynnisen suunnittelema Tupa-koru kuvastaa suomalaista maalaismaisemaa ja perinnekulttuuria, joka arvatenkin puhuttelee karua, pohjoista luontoa sekä arkkitehtuuria arvostavia. Mitä piirteitä ja elementtejä suomalaiset arvostavat koruissa? Entäpä millainen koru on lahjoista mieluisin?
Lahden Muotoiluinstituutissa opiskeleva, käsitöitä pienestä pitäen tehnyt Nino Hynninen, 27, on haalinut piinkovaa kokemusta historiallisista käsitöistä, kuten raudan takomisesta aina metalli-artesaanin opintoihin. Kädentaitojen kerryttäminen on tuottanut tulosta, sillä Hynnisen design Tupa valittiin vuoden 2012 Piece of Finland -voittajaksi.
Nuoret suunnittelijat eri maista ovat luoneet tarinan omasta maastaan ja sen identiteetistä Piece of Memory -keräilykorusarjan paloihin. Muut ansioituneet voittajat olivat Elena Glosli Norjasta inspiraationaan pohjoismaalainen talvinen sää ja kodin lämpö, sekä Emil Gustafssonin kahvihetkeen perustuva Fika-koru Ruotsista.
Kesätöissä kotiseutumuseolla useaan otteeseen ollut Nino Hynninen kertoo inspiroituneensa Suomen perinnekulttuurista, 1700–1800-lukujen suomalaisesta maalaismaisemasta sekä -rakennuksista.
– Korussa yhdistyy kestikievari ja matkailuun liittyvä "couchsurfing"; hain siinä ajatonta vieraanvaraisuutta, Hynninen kertoo.
Nuori suunnittelija kuvailee, että yksi tärkeimmistä elementeistä tekemisen taustalla on tarina.
– Tarinan tulee koskettaa myös jollain tavalla itseä. Se tekee työskentelyprosessista luontevamman. Tupa-korussa tarina on tavallaan henkilökohtainen, vaikkakin myös universaali, Hynninen kuvailee.
Hynninen toivookin korunsa sopivan mahdollisimman monille, erilaisille ihmisille.
– Koru on sikäli piirteiltään maskuliinishenkinen: siinä on järeitä elementtejä ja se herättää mielikuvia puuhirsistä ja rakenteista, jotka saatetaan mieltää aika miehekkäiksi. Mutta samalla hopeakoru on myös siro ja pieni, joten se sopii niin miehille kuin naisillekin.
Suomalaisten konservatiivisuus heijastuu koruissa?
Suomalaisuutta puhkuvan keräilykorun suunnitelleen Nino Hynnisen mukaan korut – siinä missä asusteet tai vaatteetkin – ovat vahva itseilmaisun symboli.
– Käsitykseni mukaan suomalaiset ovat korunkäyttäjinä varsin konservatiivisia. Muotokielen selkeys ja tyylikäs minimalismi kuvastavat hyvin suomalaisuutta, Hynninen kuvailee.
Nuori suunnittelija uskoo suomalaisten arvostavan myös tuttuja ja perinteisiä jalometalleja.
– Uskon, että ikuisia kestosuosikkeja ovat kulta ja hopea, jotka tekevät varmasti kauppansa tulevienkin vuosikymmenten ajan. Mutta toki nykyään koruissa näkee myös niin sanottuja kokeellisimpia materiaaleja, kuten alumiinia ja erilaisia pintakäsittelyllä muunneltuja materiaaleja.
Jos haluat tehdä vaikutuksen mielitiettyysi, anna hänelle koru, jolla on tarkoitus tai tarina. Hynninen ei suosittelekaan ostamaan lahjaksi turhanpäiväistä tilpehööriä.
– On vaarallista lähteä ostamaan tähän hetkeen sidottua tuotetta, jos se tuntuu jotenkin lapselliselta tai hassulta viiden vuoden päästä. Tämä on tätä suomalaista varovaisuutta! Mutta ehkä ihan hyvällä tavalla, Hynninen virnistää.
– Sanoisin, että ajattomuus on todella iso hyve korussa. Monilla ihmisillä on tarinoita siitä, miten koru on periytynyt heille omilta vanhemmilta, aviopuolison vanhemmilta tai muuta kautta: ne voivat olla todella tärkeitä symboleja. Koen, että sellaisen kulttuurin ja perinteen pysyvyys on tärkeää.