Poliisin kustannukset alkoivat karata käsistä jo yli 10 vuotta sitten: Samalla rikostutkinnan teho lähti jyrkkään laskuun, kertoo ex-komisario ja tutkija

Mansikka-aho on tutkinut aihetta tuoreessa väitöskirjassaan.

Poliisin kulta-aikaa elettiin 1990-luvulla, kun poliisin toimintaa oli jaettu 90 kihlakunnalle. Näin toteaa väitöskirjatutkija ja entinen komisario Heikki Mansikka-aho MTV Uutisten haastattelussa. Kaikilla alueilla oli silloin oma budjetti- ja suunnitteluvastuu.

– Silloin toiminnalliset tuloksetkin kohenivat 20 prosenttia ja toimintakulut ei silloin kasvanut samassa suhteessa. Eli näytti että tulos oli erinomainen, kertoo Mansikka-aho.

Poliisin ensimmäisen organisaatiouudistuksen – Pora ykkösen myötä vuonna 2009 tilanne kuitenkin muuttui. Uudistuksen piti vähentää kustannuksia, mutta toisin kävi.

– Silloin keskitettiin tutkinnan resurssit ja hälytyspartioiden resurssit. Rikostutkinnan teho ja toimintavalmiusajat lähtivät jyrkkään laskuun, eli tulos oli päinvastainen, kuin mitä tavoiteltiin. 

Toiminnan keskittäminen jatkuu

Poliisin toimintaa keskitettiin entisestään vuonna 2012, kun perustettiin poliisihallitus. Tämä uudistu kulki nimellä Pora II.

Tuoreimman uudistuksen, Pora III (2014–2015) myötä toiminnan keksittäminen on vain jatkunut, toteaa Mansikka-aho.

Poliisihallituksen poliisiylijohtajan Seppo Kolehmaisen mukaan organisaatiouudistukset ovat olleet välttämättömiä.

Ovatko nämä uudistukset olleet onnistuneita?

– Niitä uudistuksia täytyy arvioida toimintaympäristön muuttumisessa. Jatkuvasti on tullut yleisiä elinkustannuksiin liittyviä maksuja, palvelukeskusmaksuja ja tosiaan näitä vuokria, sanoo Kolehmainen MTV Uutisille.

Heikki Mansikka-ahon mukaan korkeat vuokrakustannukset ovat yksi seuraus poliisin hallinnon keskittämisestä.

– Toimitilarakenne pitäisi perusteellisesti selvittää, jotta turhista tiloista ei makseta, hän toetaa.  

Poliisin tietotaito ei aina myöskään riitä vuokrasopimusten tekemiseen. Useampi sopimus on tehty Senaattikiinteistöjen kanssa jopa yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Tiloista ei siis noin vain päästä eroon.

Seppo Kolehmainen myöntää, että vuokrakustannukset ovat ongelma.

– Meillä on vuokrakulut 80,8 miljoonaa tänä vuonna. Vuonna 2027 meidän vuokrat uhkaavat nousta 114 miljoonaan euroon.

Ministeriöt tekevät selvityksen poliisin rahankäytöstä

Myös maan hallituksen sisällä poliisien rahankäyttö on herättänyt ihmetystä.

Valtiovarainministeriö aikookin yhdessä sisäministeriön kanssa selvittää, miksi poliisi on joka vuosi vähentämässä väkeä, kun sille on osoitettu rahaa juuri poliisien määrän kasvattamiseen.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko on nostanut tämän ongelman esille myös eduskuntakeskusteluissa.

– Poliisi itse ilmaisee, että näillä euroilla ei hyvää työtä Suomessa pystytä turvaamaan. Koska tämä ristiriita on ollut ilmeinen jo useamman vuoden ajan, minusta on nyt viimein hyvä perata tämä asia perin juurin läpi.  

Ministeriöiden selvitys poliisin määrärahojen käytöstä valmistuu loppuvuodesta.

Ratkaisu olisi uusi organisaatiouudistus

Heikki Mansikka-ahon mukaan ratkaisu poliisin epäselvään rahankäyttöön olisi jälleen uusi organisaatiouudistus.

– Toimintaa pitää hajauttaa, päätösvalta viedä alemmaksi ja pitää luoda selkeät pienet tulosyksiköt ja asettaa niille tulosvastuu, toteaa Mansikka-aho. 

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on avoin ehdotukselle.  

– Pora-uudistuksesta alkaa olla jo kohta 10 vuotta. Ehkä on syytä arvioida millä tavalla veronmaksajien kannalta parhaalla tavalla poliisien toimintaa hoidetaan tulevaisuudessa, Kolehmainen miettii.