Väitöstutkimus: Valtion toiminta on tuonut rahapelaamisen suomalaisten arkipäivään

Valtio on edistänyt aktiivisesti rahapelaamista Suomessa, kertoo Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Rahapelaamisesta tuli tutkimuksen mukaan hyvän kansalaisen ja kuluttajan symboli erityisesti loton tehtyä läpimurron 1970-luvulla.

Valtion rooli on ollut kansainvälisessä vertailussa ainutlaatuinen. Monet seikat ovat vaikuttaneet siihen, että rahapelaamisesta on tullut osa arkipäivää.

– Raha-automaattien hajasijoittelu kauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille, rahapelimainonta sekä vasta vuonna 2011 voimaan tullut 18 vuoden ikäraja kaikille rahapeleille ovat muokanneet rahapelaamista, kertoi väitöstutkija Riitta Matilainen tiedotteessa.

Matilaisen mukaan rahapelaaminen laillistettiin ja kesytettiin Suomessa melko varhain ja poikkeuksellisen onnistuneesti. Rahapelaamisen laillistaminen alkoi vuonna 1926, jolloin sallittiin raha-arpajaiset. Raha-automaattiyhdistys perustettiin 1938 ja Veikkaus 1940.

Matilaisen talous- ja sosiaalihistorian väitöstutkimus käsittelee laillista ja kaupallistettua ajanvietepelaamista sekä ei-ongelmallisesti pelaavia poiketen valtaosasta rahapelitutkimuksia, joissa painopiste on yleensä rahapeliongelmissa.

Suomalaiset ovat nykyään maailman neljänneksi innokkaimpia rahapelaajia australialaisten, singaporelaisten ja irlantilaisten jälkeen.


Lue myös:

    Uusimmat