Valtioneuvoston kanslia salaa Marinin ja virkamiesten viestit oikeuskansleri Pöystille

Pöysti julkaisi aiemmin omat viestinsä, joissa hän esimerkiksi neuvoi valtioneuvoston kansliaa suunniteltujen liikkumisrajoitusten valmistelussa ja jopa viestinnässä. Kun Marinin johtama VNK salaa toiseen suuntaan lähteneet viestit, julkisuudessa ei voida esimerkiksi arvioida, osallistuiko hallitusta valvova oikeuskansleri lainvalmisteluun itsenäisesti vai pyynnöstä.

VNK:n päätöksen mukaan STT:n pyytämät asiakirjat ovat viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja, joihin ei sovelleta julkisuuslakia. Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää ja Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitävät VNK:n päätöstä ongelmallisena.

– Ainoastaan teknisluontoinen ja joutava viestittely, jossa kysytään kahville lähtemistä tai jäikö paha mieli, ei kuulu julkisuuslain alaan. Luulisin, että kun valmistellaan liikkumisrajoituksia, joilla puututaan ihmisten oikeuksiin hyvin konkreettisesti, se ei voi olla teknistä pääosin ainakaan sisällöltään, Mäenpää sanoo STT:lle.

Lue myös: Oikeuskansleri Pöysti: Suurempi etäisyys saattaisi olla perusteltua valvojan uskottavuudelle – ei aio jatkossa osallistua valmisteleviin neuvotteluihin

VNK salannut myös aiemman koronavalmistelun

Voutilaisen mukaan korkein hallinto-oikeus on todennut, että momenttia sisäisestä työskentelystä voidaan soveltaa vain toisarvoisiin asiakirjoihin ja vähämerkityksellisiin asiakirjoihin. Hänen mukaansa Pöystin julkaisemat viestit osoittavat, että kyseessä oli julkisen vallan käyttöä kuvaileva aineisto, jonka perusteella syntyi julkinen keskustelu Pöystin roolista suunniteltujen liikkumisrajoitusten päätöksenteossa.

Kritiikin jälkeen Pöysti ilmoitti, että hän ei aio vastaisuudessa osallistua hallituksen valmisteleviin neuvotteluihin.

– Se kertoo siitä, että yksittäisten sähköpostiviestienkin perusteella viranomainen, ministeri tai avustaja voi joutua harkitsemaan omaa toimintaansa uudelleen, Voutilainen sanoo.

Mäenpää on aiemmin kritisoinut STT:n haastatteluissa myös muita Marinin johtaman valtioneuvoston kanslian salauspäätöksiä, joissa salataan perusoikeuksien rajoittamista koskevien päätösten valmistelua. VNK salasi esimerkiksi STT:n pyytämät koronakoordinaatioryhmän asiakirjat vuosi sitten ja suunniteltuja liikkumisrajoituksia koskevat valmisteluasiakirjat tänä keväänä.

Lue myös: 

Aiemmin VNK luovuttanut viestejä

Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten sähköpostiviestien salaamista voi verrata aiempiin päätöksiin, joissa valtioneuvoston kanslia on linjannut sähköpostien avoimuudesta. Marraskuussa Helsingin Sanomat ja Yle osasivat pyytää Marinin ja valtiovarainministeriön ex-kansliapäällikkö Martti Hetemäen sähköpostiviestejä.

Valtioneuvoston kanslia luovutti medioille molempien viestit, joista kävi ilmi, että Marin arvosteli muita hallituspuolueita ja alueiden päättäjiä, jotka eivät tehneet hänen mielestään riittävästi epidemian leviämisen estämiseksi.

Viestit myös paljastivat Marinin olleen aloitteellinen johtaja, joka oli jo lokakuussa pyytänyt selvittämään valmiuslain oikeudellista puolta. Mäenpää ei näe tapausten välillä periaatteellista eroa, jonka perusteella toiset viestit luovutettiin ja STT:n pyytämät salataan.

Voutilainen sen sijaan muistuttaa Hetemäen olleen viestien aikaan työelämäprofessori, joten käytännössä oli kyse kansalaiskirjeistä, jotka ovat korkeimman hallinto-oikeuden aiemman ratkaisun mukaisesti julkisuuslain piiriin kuuluvia viranomaisen asiakirjoja.