Vanhuspalvelulain uudistus jaetaan kahteen osaan – ensin säädetään sitova hoitajamitoitus

Ensimmäiseksi hallitus aikoo säätää kiireellisesti sitovan vähimmäismitoituksen (0,7) ympärivuorokautisen hoivaan. Mitoituksen toteutuksessa otetaan huomioon hoitoisuus eli se, miten paljon hoitoa vanhukset tarvitsevat.

Lisäksi hallitus selvittää hoivan tukipalvelujen tarpeen. Kiuru arvioi, että selvitystyölle on annettava joitain viikkoja aikaa.

Henkilöstökysymysten ratkaisun jälkeen vanhuspalvelulakia päivitetään laajemmin. Kiurun mukaan toinen vaihe lähtee liikkeelle joulun jälkeen. 

Kiuru arvioi, että uudistuksen toteuttamiseksi vanhuspalveluihin tarvitaan 4 000 uutta hoitajaa. Hän korostaa, että vähimmäismitoituksen lisäksi on turvattava myös omaishoidon ja kotihoidon resurssit.

– Muuten käy niin, että saamme kyllä mitoituksen kuntoon ympärivuorokautisessa hoivassa, mutta kotihoidossa ei ole enää työntekijöitä. Se hinta olisi liian suuri maksettavaksi, Kiuru sanoo.

Asian ratkaisemiseksi hallitus aikoo osoittaa lisää rahaa kotihoidon kehittämiseen.

Hoitotakuuseen kaavaillaan 150:tä miljoonaa euroa

Kiuru esitteli hallituskauden tavoitteitaan tänään aamulla yhdessä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) kanssa sosiaali- ja terveysministeriössä (STM).

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus on luvannut 1 000 lääkäriä terveyskeskuksiin, jotta hoitoon pääsy nopeutuisi ja seitsemän vuorokauden hoitotakuu toteutuisi.

Terveydenhuoltolakia on tarkoitus uudistaa ensi vuonna. Hoitotakuun voimaantuloon kaavaillaan kuitenkin joidenkin vuosien mittaista siirtymäaikaa.

Kiurun mukaan hoitojonojen lyhentämiseen on varattu "merkittävä summa rahaa".

STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkö Pasi Pohjola tarkentaa, että hoitotakuun toteuttamiseen on kaavailtu noin 150 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Summa tarkentuu, kun hallitus päättää tulevasta talousarviosta.

Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon pääsy vaihtelee laajasti ympäri Suomea.

Ministeriön arvion mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista ei pääse lääkäriin alle viikossa. Pohjola kertoo, että alueellisesti kirjo on iso: osassa Suomea kiireettömään hoitoon pääsyä joutuu jonottamaan jopa 8–9 viikkoa.

Hoitotakuun toteuttaminen on vaikea tehtävä, Kiuru pohtii. Kyse on erityisesti lääkärien houkuttelemisesta terveyskeskuksiin.

– Viime kädessä henkilökunnan saatavuus riippuu siitä, lähtevätkö lääkärit muista tehtävistä töihin julkiselle sektorille toteuttamaan tätä suurta tavoitetta, Kiuru sanoo.

Hallitus aikoo kehittää terveyskeskuksia muun muassa lisäämällä erikoislääkärien vastaanottoja perusterveydenhuollon puolelle.

Tavoitteena on myös palvelujen sovittaminen yhteen. Kiuru kaavailee, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksista saisi terveydenhuollon lisäksi monipuolisesti esimerkiksi sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluja yhden luukun periaatteen hengessä.

Suurta sote-uudistusta yritetään nyt pilkottuna

Samaan aikaan, kun terveyskeskuksia kehitetään, hallitus laittaa liikkeelle myös sote-palvelujen rakenneuudistuksen.

Edellisellä hallituskaudella sote- ja maakuntauudistusta pyrittiin viemään eteenpäin suurena könttänä. Nyt kokonaisuutta on pilkottu pienempiin osiin.

Rakenneuudistus lähtee 18 maakunnan perustamisesta, mutta maakuntiin siirtyy ainoastaan sote-palvelut, ensihoito ja pelastustoimi.

Maakuntien laajempaa monialaisuutta ja rahoitusta pohditaan parlamentaarisessa valmistelussa.

Monialaisten maakuntien edistäminen on ollut hallituksessa erityisesti keskustan sydäntä lähellä.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että laajempi monialaisuuden mahdollinen toteutuminen jää myöhemmäksi. SDP:n Kiuru korostaa, että sote-palvelujen rakenneuudistus on saatava ensin valmiiksi ennen kuin maakuntien laajemmasta monialaisuudesta voidaan tehdä päätöksiä.