Vapaaehtoisesti asunnoton Antti on nukkunut 252 yötä metsässä riippumatossa – ei suosittele sitä kellekään: "Tämä on raakaa touhua, vaikka veri ei roisku"

Antti Ukkonen tarpoo lumisateessa kohti edellisen yön nukkumapaikkaa. Luottokukkulalle on matkaa muutama kilometri Ukkosen työpaikalta. Uuden lumen takia vastassa on kuitenkin umpihanki. 

– Tähän mä tiputin mun lompakon aamulla. Löysin sen myöhemmin, kun tulin etsimään, Ukkonen osoittaa sormellaan paikkaa keskellä rämeikköä.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että miten täältä keskeltä metsää voi löytää kadottamansa. Missä me edes olemme? Ukkosella on täytynyt olla tuuria. 

Sitten matka jatkuu. Muutaman kilometrin mittainen rämpiminen kannattaa, sillä pian silmien edessä aukeaa Puulan selkä.

– Rakastan tätä näkyä ja erityisesti Puulaa. Sen läheltä toivon saavani vielä tontin, Ukkonen kertaa ajatuksiaan luottokukkulan päällä.

Uho ajoi metsään

Viime toukokuussa Ukkosen elämä sai uuden suunnan. Hän irtisanoi asuntonsa elämänmuutoksen vuoksi ja muutti omasta tahdostaan taivasalle. Ensin hän ajatteli nukkua ulkona kesän, sitten talven. Nyt takana on 252 ulkona nukuttua yötä.

Ukkonen on vapaaehtoisesti asunnoton, eikä tarkoituksena ole suinkaan nukkua koko loppuelämää taivasalla. Kyseessä on yhden miehen projekti. 

Ukkonen ei nosta projektiaan jalustalle, eikä verhoile sitä ympäristöteoksi. Vakituisessa työsuhteessa olevalla miehellä olisi hyvin ollut varaa asuntoon. 

– Se oli aluksi sellaista uhoa. Sitten kun aloitin projektin, niin en voinutkaan enää luovuttaa.

Ukkonen muistaa edelleen viime toukokuun ja ensimmäisen ulkona nukutun yön. Vaikka kuvankaunis Järvi-Suomi lämmitti mieltä, ei se paljoakaan lohduttanut kylmyyden hiipiessä luihin.

– Se oli ihan kamalaa. Mulla oli surkeat välineet. Pakkasta oli jotain -5 astetta. Nukuin tunnin pätkissä, yhteensä kolme tuntia. Se oli kunnon shokkiterapiaa.

Tuon yön jälkeen Ukkonen lähti varustekaupoille, mutta ei lopettanut metsässä nukkumista.

Riippumatossa kesät talvet

Keskellä metsää on hiljaista. Muista elävistä olennoista muistuttavat ainoastaan koiranjäljet lumessa. Ukkonen on saanut olla yönsä ilman häiriötä, vaikka kodista puuttuukin ovi. 

Kun viime syksynä karhu seurasi kahta 10-vuotiasta koululaista Mikkelissä, lähti Ukkosen mielikuvitus hetkeksi laukalle.

– Kyllä sitä silloin pohti, että jos se karhu kaupungissa lähtee perään niin miksi ei täällä metsässäkin. Luotan kuitenkin, että ne pelkäävät ihmisiä.

Metsän eläimet ovat jättäneet Ukkosen rauhaan – kaikki muut paitsi majavat. Viime kesänä majavat pitivät kamalaa meteliä, sillä ne halusivat Ukkosen siirtyvän kauemmaksi rannasta nukkumaan.

– Ne läiskyttivät hännillään veden pintaa kamalan kovaa. Sitä ei voisi uskoa, millainen ääni siitä lähtee.

Kukkulan päällä Ukkonen näyttää, mihin viime yönä ripusti itsetehdyn riippumattonsa. Kaksi jykevää puuta, muutamia metrejä väliä ja rantaan suora näköyhteys. 

Ukkonen nukkuu riippumatossa kesät talvet. Pakkasia varten hän on ommellut siihen paksumman alapeitteen.

Ukkonen on tehnyt lähes kaikki varusteet itse. Riippumaton jälkeen tärkein varuste on tarppi eli kevytpeite. Se suojaa sateelta. Alapeite sen sijaan eristää alhaalta tulevaa kylmää.

– Jos sataa, ilman tarppia nukkumisesta ei tule mitään, mutta ilman alaeristystä nukkumisesta ei koskaan tule mitään. Ei edes kesällä.

Lue myös: Turun metsästä löytyi mies, joka on asunut siellä 90-luvulta lähtien

Unelmana oma tontti

Vaikka Ukkosen kesän mittaiseksi tarkoitettu projekti onkin venähtänyt, ei hän maalaa sille kultareunuksia. Itse asiassa Ukkonen ei suosittele metsässä asumista kellekään.

Hän kokee, että hänen elämänsä on ollut projektin myötä "paussilla". Myös ihmissuhteet ja harrastukset ovat saaneet kärsiä. 

– Tämä on raakaa touhua, vaikka veri ei roisku. Ei se paljon anteeksi anna, jos on pakkasta tai elukka rymistelee menemään.

Ukkosen idea vapaaehtoisesta kodittomuudesta syntyi nopeasti. Suunnitelma kesäöistä riippumatosta venähti reilusti yli odotetun. 

– Ajattelin ensin, että olen kesän metsässä. Sitten, että olen talven. Sitten pidin vuotta jonkinlaisena päämääränä. 

Toukokuun 19. päivä Ukkosen projekti on kestänyt vuoden. Loppuuko projekti siis toukokuussa? 

– Tämä loppuu sitten, kun minulla on tontti ja talo. Vuokra-asuntoon en aio palata enää.

Lue myös: 

Emma asui Helsingin kaduilla parikymppisenä – kertoo nyt, millaista on olla koditon: "Naiset joko hankkivat miesystävän, myyvät itseään tai jäävät täysin yksin"

Vesivahingosta ja pikavipeistä alkanut velkakierre vei kodin – Juuso, 29, asui teltassa Aurajoen rannassa ja oli jo valmis antamaan periksi: "Pitäisikö vaan hypätä jokeen?"