Vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi nousee Li Andersson.
Nopea, terävä ja osaava, nuori, mutta samaan aikaan kokenut. Näillä adjektiiveilla luonnehtii vasemmistoliiton väistyvä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki seuraajaansa Li Anderssonia.
Li Andersson
- Syntyi 13. toukokuuta 1987 Turussa
- Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja
- Keräsi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 15 154 ääntä Varsinais-Suomen vaalipiiristä
- Valtiotieteiden kandidaatti. Opiskelee kansainvälistä oikeutta Åbo Akademissa ja on erikoistunut kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja pakolaisoikeuteen
- Nimeää tärkeimmäksi arvokseen vapauden
- Ei ole tiettävästi sukua vasemmistoliiton entiselle puheenjohtajalle Claes Anderssonille
29-vuotias Andersson voitti puolueen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen selkein luvuin. Hän sai jo ensimmäisellä kierroksella lähes 62 prosenttia äänistä ja toisella yli 68 prosenttia. Kilpakumppanit Aino-Kaisa Pekonen ja Jari Myllykoski vetäytyivät kisasta ja lupasivat täyden tukensa Anderssonille.
Näin ollen virallinen valinta puoluekokouksessa lauantaina on enää pelkkä muodollisuus
Vasemmistoliiton jäsenistö otti puheenjohtajavaalin vakavasti. Äänestysprosentti oli yli 63 ja äänensä antoi runsaat 6300 jäsentä.
– Tämä kertoo siitä, että on puoluepolitiikan tulevaisuutta tarjota jäsenistölle mahdollisuus osallistua suoraan keskeisiin linjavalintoihin, sanoi Andersson.
Anderssonin henkilökohtainen kannatus on ollut huimaa. Hän sanoo tekevänsä töitä sen eteen, että pystyy siirtämään suosiotaan myös puolueen kannatuslukuihin.
– Meillä on potentiaalia huomattavasti korkeampaan kannatukseen kuin tällä hetkellä. En halua linjata suoraa prosenttilukua, mutta tavoite on tietenkin vaalivoitto seuraavissa vaaleissa.
Tavoitteena laaja yleisö
Andersson katsoo onnistuneensa siinä, että hän pystyy puhumaan laajalle yleisölle. Tämä on hyvä ohjenuora myös puolueelle, joka havittelee uusia äänestäjiä.
– Meidän ei pidä rajata itseämme niihin ihmisiin, jotka jo valmiiksi kannattavat vasemmistoliittoa, vaan meidän täytyy puhutella kansalaisia laajemmin ja tuoda esiin tavoitteitamme konkreettisten avausten kautta.
– Täytyy myös jaksaa kiertää maata enemmän kuin nyt. Tämä koskee myös itseäni.
Uuden puheenjohtajan tähtäimessä on totta kai hallituspaikka. Mieluisimmat kumppanit olisivat demarit ja vihreät.
– Se nyt ei varmaan yllätä ketään, hän naurahtaa.
Tiukemmat siteet ay-liikkeeseen
Andersson aikoo tiivistää puolueen yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Tarve tuli hänen mukaansa selvästi esiin puheenjohtajakampanjan aikana.
– Erityisesti haluan keskittyä lisäämään yhteistyötä alueellisesti ja paikallisesti niin, että vasemmistoliitossa toimivat päättäjät tuntevat ammattiyhdistysliikkeessä toimivat ihmiset niin valtakunnallisesti kuin alueellisissa järjestöissä.
Hän sanoo vasemmistoliiton tavoitteena olevan oikeudenmukainen, työllisyyttä ja työelämää parantava politiikka, joka huomioi ympäristökysymykset. Tälle on hänen mielestään kysyntää, siitä kertovat gallupitkin.
– Tulkitsen, että jäsenistö ja kannattajat toivovat puolueen keskittyvän ydinkysymyksin erityisesti tällaisena aikana, kun meillä on hallitus, joka tekee poikkeuksellisen oikeistolaista politiikkaa. Vasemmistoliiton pitää olla poliittinen vaihtoehto, joka tuo esille uskottavia keinoja vähentää eriarvoisuutta, parantaa työllisyyttä, parantaa työelämän laatua ja myös puolustaa demokratiaa suhteessa esimerkiksi yhtiöittämisiin.
Andersson luettelee omiksi vahvuuksikseen organisointikyvyn, monipuolisuuden ja reaktionopeuden.
– Olen aina ottanut laajasti kantaa niin ulkopoliittisiin kysymyksiin kuin koulutus- ja talouspolitiikkaan, ja myös työmarkkinapolitiikka kiinnostaa. Toinen on reagointikyky. Tänä päivänä on yhä tärkeämpää, että pystyy ottamaan nopeasti kantaa, niin että se myös näkyy ja kuuluu.
Li Andersson vieraili Huomenta Suomen lähetyksessä helmikuussa 2016:
6:56
