Suomalaisen seurajalkapallon ensimmäinen suuri yleisöottelu oli 1.11.1958 Helsingin Olympiastadionilla pelattu mestaruusuusinta HPS–KuPS: kaikkiaan 8 321 katsojaa näki savolaisten lyövän Kai Pahlmanin ”vihreät jääkärit” 1–0.
Aiempi mestaruussarjan katsojaennätys oli 5 866 vuodelta 1938 (HIFK–Sudet). Yleisölukujen kultakausi alkoi HJK:n paluusta SM-sarjaan 1964. Pahlmanin tähdittämä Klubi veti Stadionille viisinumeroisia katsojamääriä kuutena kautena peräkkäin, huippuna lukema 17 293 ottelussa Hakaa vastaan 5.9.1965.
Mestaruussarjan yleisökeskiarvon yhä lyömätön ennätys 3 071 on peräisin kaudelta 1967, jolloin HJK:n lisäksi katsojia vetivät Lahden paikallisottelut Reippaan ja sarjanousija Upon Pallon välillä. Samalta kaudelta on toisaalta tilastoihin jäänyt myös pohjanoteeraus: 95 katsojaa putoamaan tuomitun Ilves-Kissojen päätösottelussa VPS:ää vastaan.
Sarjamuutoksia ja sponsoritempauksia
Auvoista 60-lukua seurasi synkkä 70-luku: jalkapallokatsomot tyhjenivät samaan aikaan kuin jääkiekko teki läpimurtoaan ja Suomen yleisurheilu eli kultakauttaan.
Vuonna 1972 entisaikojen vetonaulaottelu HJK–Haka keräsi vain 303 katsojaa. Aallonpohja tavoitettiin kaudella 1978, jolloin SM-sarjan katsojakeskiarvoksi jäi 1 412; jumbojoukkue OTP:n kotiotteluita seurasi keskimäärin 668 henkeä.
Palloliitto ja vuonna 1990 toimintansa aloittanut SM-liiga (vuodesta 1992 lähtien Veikkausliiga) ovat yrittäneet parantaa katsojalukuja muuttamalla useaan kertaan sarjajärjestelmää.
Erilaisten loppusarjojen ja pudotuspelien katsojamäärät ovat kuitenkin lähes aina jääneet runkosarjaa pienemmiksi. Kymmenentuhannen katsojan raja on viimeisten 40 vuoden aikana rikottu yleensä vain sponsorien maksamissa ilmaislippuotteluissa.
Paras esimerkki tällaisista on kotimaisen sarjajalkapallon kaikkien aikojen yleisöennätys 23 382 ottelussa HJK–MyPa 11.8.1996. Erityisen heikkoa kautta pelanneen HJK:n muiden kotiotteluiden keskiarvo oli vain 2 680 katsojaa. Ilmaislipuin saatiin aikaan myös Helsingin ulkopuolisen Suomen ennätys: 15 000 katsojaa ottelussa Ilves–KPV 1983, jossa isäntäjoukkue ratkaisi Suomen mestaruuden.
Liiga-aikakaudelle on mahtunut toki pari oikeaakin yleisöilmiötä. FC Jazzin mestaruuden ratkaissutta kauden 1993 päätösottelua MyPaa vastaan (6–3) ahtautui Porin stadionille seuraamaan 11 193 katsojaa. Kuningas Jari Litmasen kotiinpaluuta todisti kauden 2004 avausottelussa FC Lahti–TP-47 peräti 12 850 henkeä. Litmanen täytti katsomoita koko maassa: FC Lahden kauden 2004 vierasotteluiden katsojakeskiarvo oli 3 358, kun se edelliskaudella oli 1 910.
Uuden vuosituhannen nousut ja laskut
Veikkausliigan historian paras katsojakeskiarvo on 2 976 kaudelta 2007. Yleisöä vetivät tuolloin etenkin mestarijoukkue Tampere United sekä HJK:n ja Hongan väliset paikallispelit. Viime vuosikymmenen parhaan seurakohtaisen keskiarvon (5 581) teki HJK 2006. Varmin vetonaula 2000-luvulla on kuitenkin ollut Turun paikallisottelu TPS–Inter, joissa suurin katsojaluku on ollut 9 089 (2009) ja pieninkin 4 451 (2006). Inter täytti katsomoita mestaruuskaudellaan 2008, jolloin kaikki kuusi eniten yleisöä vetänyttä ottelua olivat sen pelejä.
Vuosina 2007–2010 Veikkausliigan katsojakeskiarvo laski 2976:sta 2219:ään. Suurimpia menettäjiä ovat olleet Inter (keskiarvo 2010 vain 1 854), Honka (2 266) ja Tampere United, joka syöksyi mestaruusvuotensa 2007 huippulukemasta 4 433 numeroihin 1 776. AC Oulu keräsi ensimmäisellä liigakaudellaan keskimäärin 2 726 katsojaa, 2010 enää 1 992. Aallonpohjassa viime kaudella kävivät myös Haka (1 450) ja IFK Mariehamn (1 445). Pahnanpohjimmainen oli MYPA (1 173), joka onkin ollut Veikkausliigan heikoin kotiyleisöjoukkue viiden viime kauden ajan. Liiga-ajan yhden ottelun pohjaennätykseen on Myllykoskeltakin vielä matkaa: putoajajoukkue Reippaan viimeinen kotiottelu PPT:tä vastaan 1991 keräsi 228 katsojaa.
Alkaneen Veikkausliigan yleisökeskiarvo on toistaiseksi 1 634, yhtä alhainen yleisökeskiarvo mitattiin viimeksi vuonna 1978, jolloin silloisen SM-sarjan katsomoita miehitettiin 1 412 katsojan keskiarvolla.
Jalkapallon pääsarjan katsojamäärät (vuosi, keskiarvo, suurin yleisömäärä ja sen ottelu):
1958 2024 8321 HPS - KuPS 0-1 (uusinta mestaruudesta) 1959 2493 7102 HIFK - RU-38 3-0 1960 1993 8322 TPS - Haka 0-2 1961 2630 7864 TPS - HIFK 0-0 1962 2604 8239 KIF - Reipas 0-0 1963 2602 6066 HIFK - Reipas 1-1 1964 2328 12 311 HJK - Haka 1-1 1965 2614 17 293 HJK - Haka 0-2 1966 2957 12 373 HJK - Haka 4-2 1967 3071 13 876 HJK - Haka 0-1 1968 2946 12 639 HJK - TPS 1-6 1969 2993 13 576 HJK - KPV 3-2 1970 2849 9821 HJK - Reipas 3-2 1971 2758 6471 Reipas - Lahti-69 0-1 1972 2403 5544 MP - KuPS 0-0 1973 2367 7326 HJK - KuPS 1-0 1974 2405 6594 HJK - Reipas 3-1 1975 2527 6016 TPS - VPS 1-0 1976 1948 4664 Haka - Reipas 1-0 1977 1924 5534 Reipas - Haka 0-3 1978 1412 9800 HJK - Haka 2-2 1979 2200* 5973 HJK - KuPS 2-1 1980 2147* 10 253 HJK - KuPS 4-1 1981 2438* 8899 Ilves - Haka 5-2 1982 1964* 12 915 HJK - KuPS 4-1 1983 2049* 15 000 Ilves - KPV 2-0 1984 2319* 8447 HJK - Haka 1-1 1985 2560 10 122 HJK - KePS 1-0 (välierä) 1986 2380 10 224 HJK - Ilves 4-3 1987 2170 8172 HJK - TPS 1-0 1988 2007* 13 533 Kuusysi - Reipas 1-1 1989 2351* 7381 Kuusysi - TPS 1-0 1990 2307* 10 575 Reipas - Ilves 7-1 1991 1903 6084 HJK - TPS 1-1 1992 1990 5920 Jazz - Kuusysi 2-2 1993 2492* 11 193 Jazz - MyPa 6-3 1994 1886 5794 Haka - HJK 1-2 1995 2160 11 817 HJK - TPS 0-0 1996 2297 23 382 HJK - MyPa 1-2 1997 2045 5705 VPS - HJK 0-0 1998 2110 10 317 HJK - VPS 1-1 1999 1943 6406 Haka - HJK 1-0 2000 2149 10 303 HJK - Jokerit 0-3 2001 2238 6156 HJK - Haka 1-1 2002 1974 12 782 TamU - HJK 1-1 2003 2352 7716 HJK - Haka 0-0 2004 2615 12 850 FC Lahti - TP-47 1-1 2005 2695 10 720 TamU - Inter 1-0 2006 2909 10 770 HJK - Honka 3-0 2007 2976 8828 TamU - Haka 2-1 2008 2631 8937 TPS - Inter 0-4 2009 2389 9089 TPS - Inter 2-0 2010 2219 8119 HJK - Honka 0-1 * Sisältää myös loppusarjojen ja pudotuspelien ottelut.