Venäjän omaisuuden takavarikkojutun asianajaja: "Prosessi voi kestää vuosia"

Venäjän valtion kiinteistöjen ja muun omaisuuden takavarikointiin Suomessa johtanut tapaus on erittäin harvinainen, luonnehtii asianajaja Mikko Leppä asianajotoimisto HPP:stä. Hän avustaa ukrainalaista öljy- ja kaasuyhtiö Naftogazia, joka oli pyytänyt Suomen viranomaisia ryhtymään Venäjän omaisuuden takavarikointiin.

Taustalla on kansainvälisen välitystuomioistuimen Haagissa viime vuonna antama päätös, jossa Venäjän valtio määrättiin maksamaan Naftogazille miljardien dollarien korvaukset Krimin miehityksen yhtiölle aiheuttamista menetyksistä. Venäjä on kieltäytynyt maksamasta korvauksia.

Lue myös: Venäjän omaisuutta määrätty takavarikkoon Suomessa lähes 4 miljardin arvosta – Kreml uhkailee oikeustoimilla

Elokuussa Helsingin käräjäoikeus määräsi Venäjän omaisuutta Suomessa takavarikoitavaksi yli neljän miljardin dollarin arvosta turvaamistoimena. Lokakuun lopulla Ulosottolaitos päätti useiden Venäjän omistamien kiinteistöjen ja huoneistojen takavarikoinnista.

Suomessa takavarikoidun Venäjän omaisuuden arvo on muutamia kymmeniä miljoonia euroja.

Lepän mukaan ei ole kovinkaan poikkeuksellista, että ulkomailla annettua välitystuomiota laitetaan täytäntöön Suomessa.

– Mutta se on harvinaista, että toinen osapuoli on valtio, ja Suomessa erittäinkin harvinaista, Leppä sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa saattaa olla jopa ensimmäinen kerta, kun Suomessa ollaan laittamassa täytäntöön valtiota vastaan annettu välitystuomio.

Prosessi voi kestää vuosia

Naftogaz on hakenut välitystuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoa Suomen lisäksi muissakin länsimaissa. Lepän mukaan vastaavia prosesseja on käynnissä ainakin Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Lue myös: Katso lista: Tällaisia kiinteistöjä Suomi takavarikoi Venäjän omistuksesta

Suomi oli tiettävästi ensimmäinen valtio, joka ryhtyi Naftogazin pyynnöstä takavarikoimaan Venäjän omaisuutta. Leppä kertoo, että takavarikkoasioissa Suomen oikeuslaitos on monesti varsin tehokas.

Lepällä ei ole tarkempaa tietoa siitä, missä käytössä Ulosottolaitoksen takavarikoimat Venäjän valtion kiinteistöt ja huoneistot ovat olleet. Hän arvioi, että asuminen tai muu toiminta voi lähtökohtaisesti jatkua takavarikoiduissa kohteissa.

Olennaista kuitenkin on, että Venäjä ei voi siirtää takavarikoituja kiinteistöjä ja huoneistoja velkojien ulottumattomiin.

– Jos ne vaikkapa myytäisiin jollekin kolmannelle osapuolelle, niin Naftogaz ei pystyisi realisoimaan niitä tämän prosessin päätteeksi, Leppä toteaa.

Venäjä voi vielä valittaa takavarikkopäätöksistä. Venäjän Suomen-suurlähetystö kertoi tiistaina lähettäneensä Suomen ulkoministeriölle nootin, jossa se protestoi Suomen viranomaisten toimia.

– Varmaan vuosia menee, ennen kuin tämä asia on Suomessa lainvoimaisesti ratkaistu, Leppä sanoo.

Miljardiluokan vaatimukset

Koska Venäjä ei maksanut välitystuomiossa määrättyä miljardien korvaussummaa, Naftogaz ja sen neuvonantajana toimiva yhdysvaltalainen asianajotoimisto Covington pohtivat, missä maissa Venäjän valtiolla saattaisi olla sellaista omaisuutta, jota voisi yrittää muuttaa rahaksi.

– Erilaisten selvitysten jälkeen Covington ja Naftogaz arvioivat, että muun muassa Suomessa näyttäisi olevan Venäjän omistuksia, Leppä kertoo.

Lue myös: Luuri korvaan venäjäksi: Näin takavarikoiduissa kiinteistöissä suhtauduttiin MTV:n puheluihin

Sen jälkeen Covington ja Naftogaz ryhtyivät yrittämään välitystuomion täytäntöönpanoa muun muassa Suomessa.

– Kaikissa maissa, joissa sitä yritetään laittaa täytäntöön, Naftogaz pyrkii saamaan mahdollisimman suuren suorituksen saamiselleen, yhteensä koko tuomittuun summaan saakka viivästyskorkoineen.

Tämä selittää sitä, miksi Naftogaz on pyytänyt takavarikoimaan Venäjän omaisuutta Suomessa yli neljän miljardin dollarin edestä.

– Tuskin he ajattelevat, että täältä löytyisi niin paljon sitä omaisuutta.

Eivät veloita palkkiota

HPP:n asianajajat Mikko Leppä ja Tatu Jaarinen avustavat Naftogazia Suomessa pro bono eli ilman palkkiota. He tulivat mukaan välitystuomioistuimen päätöksen jälkeen, mutta Leppä ei halua tarkemmin avata, milloin he saivat toimeksiannon.

– Koimme, että tämä on keissinä mielenkiintoinen, ja koimme myös, että tämä voisi olla yksi tapa meille kantaa kortemme kekoon Ukrainan asiassa, Leppä sanoo.

Leppä korostaa, että kyseessä on heille aivan kuin mikä tahansa vastaava toimeksianto, vaikka vastapuolella onkin Venäjän valtio.

– Mitkään poliittiset tai muut vaikuttimet eivät vaikuta meidän työhömme, Leppä sanoo.

– Työmme on sitä kuin se normaalistikin on tämäntyyppisissä tilanteissa, joissa vain ei normaalisti ole valtio osallisena.

Lue myös: Venäjän Suomen-suurlähetystö MTV:lle: Kiinteistötakavarikointi ennennäkemätöntä maidemme historiassa – "Loukkaa räikeästi"