Plasmalääkkeiden tuotantoon tarvittavaa veriplasmaa tuodaan pääosin Yhdysvalloista.
Immuunipuutoksisille potilaille elintärkeiden plasmalääkkeiden saatavuus on ollut huono jo useita vuosia, kerrotaan Fimeasta eli Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta STT:lle. Luovutetusta verestä valmistettavia plasmalääkkeitä käytetään erityisesti sairaalahoidossa.
– Tämä on meidän mielestämme huolestuttava tilanne, eikä tilanteen paranemista ole näköpiirissä, Fimean saatavuus ja laboratorio -yksikön päällikkö Timo Mauriala sanoo.
Plasmalääkkeiden eli immunoglobuliinien käyttö ja tarve ovat kasvaneet viime vuosina. Yleisimmät syyt lääkkeiden saatavuushäiriöihin ovat tuotantoon liittyvät ongelmat, kapasiteettiongelmat sekä äkillisesti kasvava kysyntä, Mauriala toteaa.
Plasmalääkkeet valmistetaan ihmisen verestä erotellusta plasmasta. Euroopassa verenluovuttajat eivät riitä, joten lääketuotantoon tarvittavaa plasmaa tuodaan ulkomailta.
– Verenluovuttajien määrä väheni koronavirusepidemian aikana, mikä entisestään pahensi tuotanto-ongelmia, Mauriala sanoo.
Plasmaa tuodaan lähinnä Yhdysvalloista
Lääketieteen edistymisen myötä nykyään löydetään aiempaa paremmin sellaisia sairauksia, joihin plasmalääkkeet ovat ensisijainen hoitomuoto, Suomen Punaisen Ristin veripalvelun vastaava lääkäri Johanna Castrén toteaa. Plasmalääkkeitä eli immunoglobuliineja käytetään myös esimerkiksi sellaisten hermoston sairauksien hoidoissa, joihin hyvää parantavaa hoitokeinoa ei ole vielä löydetty.
– Hyvä puoli immunoglobuliineissa on, että ne aiheuttavat varsin vähän sivuvaikutuksia, sanoo Castrén.
Luovutetusta verestä saatu plasma pakastetaan ennen lääkevalmistusta. Veriryhmällä plasmassa ei ole merkitystä.
Euroopassa käytetään noin 25 prosenttia maailman plasmalääkkeistä, mutta kerätään vain noin 15 prosenttia maailman lääketuotantoon päätyvästä plasmasta.
– Puutetta katetaan tuomalla plasmaa pääasiassa USA:sta, Castrén sanoo.
Castrénin mukaan tuonti Yhdysvalloista vastaa noin 40 prosenttia Euroopan plasman tarpeesta. Loput 60 prosenttia on pääosin omavaraisuutta.
Brittilehti Telegraphissa julkaistun arvion mukaan veren ainesosien maailmanmarkkinoiden arvo nousisi 48 miljardiin dollariin vuonna 2025. Vuonna 2016 summa oli 21 miljardia. Tilastoyritys Statistan mukaan Kiina oli maailman toiseksi suurin plasman vientimaa Yhdysvaltain jälkeen vuonna 2017.
Lääketeollisuus on häiriöherkkää
Yhdysvaltain osuus maailman lääketuotantoon päätyvästä plasmasta on noin 65 prosenttia. SPR:n Castrénin mukaan Yhdysvaltain suurta verenluovuttajien määrää selittävät verenluovutuksen rahalliset kannustimet ja siellä sallittu suuri vuosittainen luovutusmäärä. Euroopassa taas verenluovutus perustuu vapaaehtoisuuteen.
Jos ihmiset Euroopassa luovuttaisivat enemmän verta, voisi pula plasmalääkkeistä helpottua. Plasmalääkkeiden saatavuusongelmien taustalla on raaka-aineen niukkuus, toteaa Fimean Mauriala.
– Lääketeollisuus on globaali teollisuuden ala, jossa toimitus- ja tuotantoketjut ovat hajanaisia ja sitä myöten häiriöherkkiä, Mauriala sanoo.
Mahdollisten maailmanlaajuisten kriisien myötä tuotantoketjun alkupää voi kokea häiriöitä. Castrénin mukaan tällaisessa tilanteessa jouduttaisiin isoihin ongelmiin Euroopassa. Plasmalääkkeiden säännöstelyn myötä potilaita voi pahimmassa tapauksessa joutua hengenvaaraan.
– Tämä omavaraisuus on asia, mihin Eurooppa toivoisi muutosta, Castrén sanoo.
Maurialan mukaan lääkkeitä ja niiden ainesosia tuodaan huomattavia määriä myös Kiinasta ja Intiasta. Eurooppa on näistä riippuvainen monien lääkeaineiden osalta.
Plasmaperäisten lääkkeiden osalta Kiinan ja Intian rooli on Maurialan mukaan toistaiseksi kuitenkin hyvin erilainen. Castrén puolestaan arvioi, että tilanne tulee muuttumaan.
– Tulevaisuuden osalta on oletettavaa, että nykyinen USA- ja Eurooppa-painotteinen [plasman] keruu laajenee myös muihin maanosiin, Castrén sanoo.