Suomalaisiin ovat aina uponneet humoristiset ja leikittelevät iskelmät. Levytuottaja ja sanoittaja Vexi Salmi paljastaa tarinat suomalaisten rakastamien hilpeiden hittien takana. Joskus myös parodiaksi tarkoitettu kappale pääsi pinnalle.
1960-luvulla ilmestynyt, Kari Kuuvan tulkitsema Tango Pelargonia oli tarkoitettu parodiaksi. Yllättäen suomalainen tangoyleisö kuitenkin ihastui kappaleeseen ikihyviksi. Miksi vitsailu meni kansalta ohi?
– Tango oli suomalaisille yhä pyhä asia, pohtii levytuottaja ja sanoittaja Vexi Salmi.
Vexi Salmi Humppafestivaaleilla, 19. heinäkuuta 1980. Kuva: LEHTIKUVA / Martti Kainulainen
Marssirytmiseen tangomusiikkiin ei tarvittu suurempia tanssitaitoja, vaan tangon tahtiin saattoi tanssia kuka vain.
– Sai luvallisesti koskea toiseen sukupuoleen, Salmi toteaa.
Humoristiset veisut ja parodialaulut eivät Salmen mukaan ole pelkkä suomalaisten juttu: vitsikkäitä lauluja on maailma pullollaan.
– Me emme ole poikkeus, jokaisessa maassa näitä tehdään. Omalla kielellä vitsit ymmärtää kuitenkin paremmin. Joitain vitsejä ei saa edes käännettyä, Salmi sanoo.
Tuhansia kappaleita sanoittanut Salmi paljastaa nyt tarinat joidenkin suomalaisten rakastamien, humorististenkin kappaleiden taustalla.
Elämän valttikortit
Ahti Lammen tulkitsema Elämän valttikortit -kappale syntyi, kun surumieliset laulut tulivat takaisin muotiin Suomessa. Muun muassa Reijo Kallion Yksinäinen -kappaleesta tuli hitti.
– Sanoin säveltäjälle, että tehdään semmoinen laulu, jossa kuolee kaikki, Salmi naurahtaa.
Laulu tehtiin parodiaksi, mutta suomalaisiin se upposi kuin häkä. Salmi uskoo osasyyn olevan syvällisessä tulkinnassa.
– Laulaja lauloi sen hyvin tosissaan, hänkin otti sen todesta, hän sanoo.
Mahtava peräsin ja pulleat purjeet
Solistiyhtye Suomen vuonna 1983 tunnetuksi tekemä ilomielinen hitti syntyi Ruotsin-laivalla. Meneillään oli purjehduskilpailu, ja laivalta näkyi useita etupurje pullollaan seilaavia aluksia.
– Siitä se idea tuli. Olivat kuin amatsoneja, menivät siellä etunojassa, Salmi muistelee.
Finnlevyn kultalevyjen jako Senaattoriklubilla. Irwin Goodman ja Vexi Salmi. Kuva: LEHTIKUVA / ARKISTO /TEPPO LIPASTI
Rentun ruusu
Irwin Goodmanin kenties tunnetuin kappale on 1980-luvun lopulla ilmestynyt Rentun ruusu. Irwinille yritettiin tehdä kappale, joka menestyisi pitkän hiljaiselon jälkeen.
Kappaleella on takanaan pitkä historia. 1970-luvulla Tapio Rautavaara istui Vexi Salmen työhuoneessa, ja heitti kaksi ideaa: toisen Salmelle, toisen (Juha Harri) Junnu Vainolle.
– Junnulle sanoi, että tee laulu apteekin yökellosta: se kun soi, niin on hätä. Minulle sanoi, että tee maitohorsmasta, se on kulkurin kukka, Salmi kuvailee.
Kappaletta ei kuitenkaan sävelletty heti, mutta Irwinin levyä tehtäessä idea palasi mieleen. Kulkurin tilalle vaihdettiin renttu, joka sopi Goodmanin suuhun paremmin. Kansan rakastaman Rentun ruusun tekemiseen meni tunti, ja se sävellettiin heti.
St. Pauli ja Reeperbahn
St. Pauli ja Reeperbahn sävellettiin Syksyn Sävel -kilpailuun Irwin Goodmanille vuonna 1970.
– Hampuri oli meille tuttu ja myös sen iloisemmat korttelit, Salmi selvittää hymyillen.
Kappaleeseen tarvittiin helposti omaksuttava kertosäe, joka jäisi saman tien kuulijan päähän. Syksyn Sävelessä kukin kappale esitettiin vain kerran, ja myöhemmin kerrattiin pieni pala kertosäettä.
– Eivät ihmiset olisi oppineet hidastempoista balladia sinä aikana, Salmi sanoo.
Salmen mukaan lauluja ei kirjoiteta "filosofin hattu päässä", ne vain syntyvät.
– Tietysti tarvitaan rytmillistä taitoa, että laulu on oikeasti sävellettävissä, hän sanoo.
Vexi Salmi, 4. maaliskuuta 1971. Kuva: LEHTIKUVA / Juhani Salonen
Poing poing poing
Poing poing poing sävellettiin niin ikään Syksyn Säveleen Irwin Goodmanille 1970-luvulla. "Purukumipop-komppiin" tarvittiin sopivat, keveät sanat.
– Sama tarina on kerrottu sata kertaa, että sydän hakkaa, Salmi sanoo.
Sanojen vitsikkyys johtuu Salmen mukaan käytetyistä kielikuvista: Irwinille haluttiin tarkoituksella ilmaisutapoja, jotka erosivat muiden käyttämistä.
Kung Fu Taistelee
Kung Fu Taistelee on Salmen sanoittama, Frederikin kepeä hitti. Kappale on käännetty Carl Douglasin Kung Fu Fighting -biisistä, joka sekin oli valtava hitti ilmestyttyään 1974.
Salmi nimesi kappaleen pelkäksi Kung Fuksi, mutta levylle Frederik lisäsi taistelee -verbin.
– Hän luuli, että Kung Fu on joku ihminen, Salmi muistaa.
Studio55/Maria Aarnio
Tutustu myös Vexin juontaman Biisikärpänen-ohjelman sivuihin.