Maanantain vaihtuessa tiistaiksi viime yönä vanheni kunnallispoliitikko Markku Mallatin henkirikostutkinta.
Mallat oli paikallisten vihreiden puheenjohtaja ja ammatiltaan nuorisotyöntekijä. Hän joutui henkirikoksen uhriksi Nokialla 5. huhtikuuta vuonna 1996.
Mallat oli lähtenyt baarista taksilla puolen yön jälkeen kahden miehen kanssa. Matkan varrella toinen miehistä oli jäänyt pois. Viimeisenä taksista nousivat Mallat ja toinen mies.
Aamulehti: Mallatin tapaus poiki lakialoitteen
Pirkanmaalaiset kansanedustajat Pauli Kiuru (kok) ja Arto Satonen (kok) ovat tehneet lakialoitteen, jossa he esittävät rikoslain muuttamista niin, että syyteoikeus taposta ei jatkossa vanhentuisi. Asiasta kertoo Aamulehti verkkosivuillaan.
– Tapon syyteoikeuden muuttaminen murhaa vastaavaksi olisi oikeustajun mukaista, Kiuru ja Satonen toteavat tiedotteessaan.
Kiurun ja Satosen suunnitteleman lakialoitteen taustalla on nokialaisen Markku Mallatin tapaus.
Tappo vanhenee nykylain mukaan 20 vuodessa.
Aiempien lehtitietojen mukaan Mallat oli jäänyt maksamaan taksimatkaa ja toinen mies oli poistunut autolta. Poliisi on tavoittanut ja kuullut taksikuskia ja aiemmin taksista jäänyttä miestä. Samaan aikaan Mallatin kanssa taksista poistunutta miestä ei ole koskaan tavoitettu.
Koiranulkoiluttaja löysi Mallatin ruumiin pitkäperjantaina vuonna 1996 Nokian Koskimäen ala-asteen läheiseltä kevyen liikenteen väylältä.
Tapaus on nyt suljettu, sillä toisin kuin murhatutkinta, tappo vanhenee 20 vuodessa.
1. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Kinnunen, miksi tapausta tutkittiin tappona?
– Se ei täyttänyt murhan perusteita. Murhassa täytyy olla suunnitelmallisuutta, erityisen raaka tai julma tekotapa tai sitten sen tulee olla kohdistunut virkamieheen. Tässä tapauksessa mikään näistä ei selkeästi ollut otettavissa esille. Ei sitä voi keinotekoisesti murhaksi muuttaa.
Poliisi ei ole missään tutkinnan vaiheessa paljastanut tarkkaa henkirikoksen tekotapaa.
– Hän on kuollut väkivallan seurauksena. Me emme ole paljastaneet tekotapaa, emmekä paljasta nytkään, vaikka tapaus on vanhentunut. Vainajaa täytyy kunnioittaa ja myös vainajan omaisten oikeutta omaan asiaansa pitää kunnioittaa.
2. Millainen tekijä voisi olla?
Kinnunen kertoo, että poliisi luonnollisesti pyörittelee ja profiloi esimerkiksi tekotavan perusteella mahdollista tekijää. Onko tekijä sitten kenties vielä elossa?
– Ei minulla ole mitään syytä epäillä, että hän ei olisi elossa.
3. Entä jos poliisilaitokselle ilmaantuu tunnustaja?
– Se on ohi nyt. On minulla käynyt niin, että näitä tunnustajia tulee tällaisissa tapauksissa. Jos nyt käy niin, että tunnustaja ilmaantuu, herra taikka rouva saa toki kertoa asiansa, mutta asia ei etene.
4. Vain muutamaa päivää ennen rikoksen vanhenemista poliisi kuuli vielä yhtä henkilöä. Mitä hänestä tiedetään?
– Nuori mies oli joskus 2000-luvun alkupuolella puhunut, että hän olisi ollut asiassa osallisena. Ne puheet ovat puheita ja niiden todenperäisyydelle ei ole saatu mitään näyttöä.
Oliko hänellä aiempaa rikostaustaa?
– Yleensä kun meidän kanssa on tekemisissä niin aika usein siellä on.
5. Miksi tapaus jäi selvittämättä?
– Koska poliisi ei löytänyt oikeaa ihmistä. Me olemme käyneet tämän tapauksen nyt niin moneen kertaan läpi eikä meillä ole ollut mitään uutta enää etsittävää, että olisi pitänyt tulla sitten ihan tieto, että tällainen on tekijä tai muuta.
– Me emme ota näitä henkilökohtaisesti. Totta kai me mieluummin ratkaisemme rikoksen, mutta jos näin ei käy, niin pakko katsoa vain eteenpäin.