Viro rakentaa aitaa ja Norjassa valvoo armeija – muuttaako Nato-jäsenyys rajavalvontaamme? Näin vastaa Rajavartiolaitos

Suomella on lähialueiden Nato-maihin eli Viroon ja Norjaan verrattuna pitkä maaraja Venäjän kanssa. Tällä hetkellä rajavalvontaa säädellään EU:ssa, joka määrittelee jäsenmailleen yhteiset pelisäännöt ja toimintaohjeet rajavalvontaan. Kansallisessa rajavalvonnassa on kuitenkin eroja.

– Norjan maastorajavalvonnasta vastaa armeija ja esimerkiksi Virossa on yhdistetty poliisi ja rajahallinto. Meitä käydään tarkastamassa säännöllisin väliajoin EU:n ja muiden jäsenvaltioiden toimesta, että meidän ulkorajavalvontamme täyttää tietyt standardit. Ja tässä mielessä me olemme jo yhteensopivia naapurimaiden kanssa, sanoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty.

Nato ei määrää jäsenvaltion rajavalvonnasta

Pitkäniitty ei kuitenkaan usko, että Suomen liittyminen Natoon vaikuttaisi mitenkään Suomen rajavalvontaan tai että Nato tulisi edes vaatimaan Suomen rajavalvontaan muutoksia.

– Rajavalvonta ei ole Naton ydintä. Ei se sanele, miten jäsenvaltio rajavalvontansa hoitaa. Tällä hetkellä Nato kuitenkin miettii strategista konseptiaan ja sitä, miten tulevaisuudessa vastataan erilaisiin uhkiin. Se miten se sitten heijastuu erilaisiin jäsenvaltioihin vaikuttaviin suoritusvaatimuksiin, niin sen tulee aika näyttämään, sanoo Pitkäniitty.

Viro on parhaillaan rakentamassa raja-aitaa Venäjän vastaiselle rajalleen. Aidan pitäisi valmistua vuonna 2026. Suomessakin aidasta on jo puhuttu, esimerkiksi hybridivaikuttamistilanteessa, jossa Venäjä työntäisi järjestelmällisesti suurta määrää ihmisiä rajan yli.

Lue myös: Voidaanko Suomen raja sulkea turvapaikanhakijoiden hallitsemattomalta maahantulolta vai ei – hallintovaliokunta käy viime hetken kiistaa lakimuutoksesta

Aita ei ratkaisu kaikkeen

Pitkäniityn mukaan aita ei kuitenkaan ole ratkaisu kaikkeen, mutta joissain kohdissa se voisi olla hyvä lisätyökalu valvontaan.

– Aita on nimenomaan yksi elementti, millä rajavalvontaa voidaan vahvistaa, mutta sellaista harhakuvaa ei pidä luoda, että aita olisi kaikenkattava este tai että aidan rakentamalla kaikki ongelmat ratkeaisivat. Mutta aita toisi lisäaikaa meidän rajavalvontaamme ja parantaisi meidän mahdollisuutta reagoida ongelmatilanteissa, se kanavoi liikennettä ja toisaalta se antaa paremmat mahdollisuudet siihen, että meidän resurssit riittävät, sanoo Pitkäniitty.

Hän myös muistuttaa, että yhteistä rajaa on 1340 kilometriä.

– Rajavartiolaitoksessa on 2800 ihmistä töissä. Jos me ripottelisimme kaikki meidän ihmisemme tuonne rajalle, meillä ei olisi edes kilometrille kahta ihmistä rajavartiomiehiä.

– Meillä on hyvin rajalliset resurssit ja kun virka-aika tulee täyteen ja työpäivä päättyy niin raja jäisi tyhjäksi. Eli me tarvitsemme keinoja, joilla meidän henkilöstömme riittää, sanoo Pitkäniitty.

Lue myös: Venäjän vallan jakava Suwalkin käytävä on Nato-Euroopan heikko paikka – 100 kilometrin pätkän menetys motittaisi Baltian maat: "Totta kai pelkään"