Viron presidentti avioituu huomenna latvialaisen kihlattunsa kanssa.
Vihkimisseremonia suoritetaan kauniissa Hallisten Pyhän Annan kirkossa. Viljandissa, Tarton lounaispuolella sijaitsevaa kirkkoa on sanottu yhdeksi Viron kauneimmista pyhätöistä. Se on presidentti Toomas Hendrik Ilveksen kotikirkko.
Kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1400-luvulta. Hallisten kylän lähellä sijaitseva kirkko paloi 50-luvun lopulla pahoin ja oli sen jälkeen raunioina lähes 30 vuotta. Se kunnostettiin 1991.
Viljandin alueella ilmestyvä Sakala-lehti kertoo verkkosivuillaan, että Presidentti Ilveksen ja hänen morsiamensa Ieva Kupcen vihkii Hallisten kirkkoherra Marko Tiitus. Mukana on myös Tiitusin latvialainen kollega Krists Kalniņš. Juhlaan on kutsuttu arviolta 60-80 vierasta. Sakalan mukaan joidenkin arvioiden mukaan tulijoita olisi kuitenkin jopa 400.
Kirkon kappalainen kertoo lehdelle, että eräs nainen oli soittanut hänelle Suomesta ja halunnut tulla hääjuhlallisuuksiin. Naiselle oli kerrottu kohteliaasti, että häät pidetään perhejuhlana, eikä kirkkoon päästetä ulkopuolisia. Suomalainen soittaja oli kappalaisen mukaan ollut hyvin pahoillaan.
Presidentti Ilves erosi keväällä silloisesta vaimostaan Evelin Ilveksestä skandaalinkäryisissä tunnelmissa. Evelin kuvattiin suutelemassa vierasta miestä ravintolan terassilla. Presidentti kirjoitti loppusyksystä Facebook-sivuillaan kihlauksesta Ievansa kanssa. Samalla hän muun muassa sanoi, että heidän suhteensa alkoi kesällä kahden vapaan ihmisen kohtaamisena.
38-vuotias Ieva Kupce on Latvian puolustusministeriön kyberturvallisuuspolitiikan osastonjohtaja. Hänellä ja 61-vuotiaalla Ilveksellä on aiemmista liitoista yhteensä viisi lasta. Avioliitto on Viron presidentin kolmas.
Virolainen media on käsitellyt Ilveksen suhdekiemuroita silkkihansikkain. Hänen entinen vaimonsa Evelin Ilves kuitenkin kirjoitti julkisen salaisuuden avoimeksi sosiaalisessa mediassa.
– Tietysti on jokaisen oikeus uskoa, että yksi hylätty ja murheen murtama mies voi jo alle puoli vuotta avioeron jälkeen kihlautua. Kuin sadussa. Vai eikö tarina sittenkään ole niin yksinkertainen ja lyhyt?