Vuosi 2022: Maailma sai uuden sankarin ja menetti vanhan sankarittaren

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Britannian kuningatar Elisabet II olivat päättyvän vuoden keskushenkilöt.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz ei ole tunnettu nasevista ilmauksistaan, mutta keväällä Venäjän hyökättyä Ukrainaan, Scholz lausui, että kyseessä on Zeitwende - aikakauden vaihtuminen.

Euroopan kylmän sodan jälkeinen rauhanaika särkyi säpäleiksi yhdessä yössä.

Vuoden henkilö – Volodymyr Zelenskyi

Halvan energian EU-maille tuoma näköeste Venäjän todellisiin aikeisiin poistui kerralla. EU ryhdistäytyi epätyypillisen nopeasti, lätkäisi Venäjälle pakotteita, kuristi kaasukauppaa ja loppuvuodesta sääti myös hintakaton öljylle.

Ukrainan taistelusta valloittajaa vastaan tuli läntisten arvojen, kuten demokratian, taistelu autoritääristä valtaa vastaan ja esimerkiksi sotilasliitto Natolla oli jälleen syy olemassaololleen.

Samalla taistelu sai keulahahmon: kun presidentti Volodymyr Zelenskyille tarjottiin kuljetusta turvaan venäläisten lähestyessä Kiovaa, hän tiettävästi lausui: "Tarvitsen ammuksia, en kyytiä". Entinen tv-koomikko Zelenskyi tuli tiivistäneeksi koko Ukrainan asenteen selviytymissodassa. 

Yhdysvaltalainen aikakauslehti Time valitsi Zelenskyin tänä vuonna Vuoden henkilöksi.

Historiallinen hallitsija – Elisabet II

Toinen aikakausivaihdos koettiin Britanniassa.

Kuningatar Elisabetin valtakausi, 1952–2022, käsitti Britannian koko nykymenneisyyden: tien siirtomaaimperiumista riitaisaksi EU-eron tehneeksi saarivaltioksi.

Elisabetin virkaanastujaisten mustavalkoiset kuvataltioinnit 1950-luvun alussa tehtiin ennen television aikakautta, kun taas hänen hautajaisiaan saattoi seurata, millä tahansa mobiililaitteella missä vain. Jäljelle jäi arvostus tinkimättömästä työstä – Elisabet täytti virkavalaansa viimeisiin päiviinsä asti.

Koronan kurittaja – Xi Jinping

Aasiassa on tärkeää, ettei menetä kasvojaan, ja erittäin tärkeää se on, jos sattuu olemaan maailman toiseksi suurimman talouden autoritäärinen johtaja.

Kiinan koronapolitiikka perustui nollatoleranssiin, mutta kun se epäonnistui, valtion johtaja Xi Jinping käänsi perustelematta politiikan päinvastaiseksi.

Kiinassa jyllää parhaillaan epidemia, jonka laajuutta voi vain arvailla, kun viralliset tiedot eivät siitä enää puhu. Korona saattelee Kiinan ensi vuoteen.

Lue myös:

    Uusimmat