(Jutun pääkuvassa Nokian Stephen Elop ja Microsoftin Steve Ballmer kertomassa Windows Phone -diilistä 11. helmikuuta 2011)
Nokia kertoi tasan viisi vuotta sitten 11. helmikuuta vuonna 2011 siirtyvänsä käyttämään älypuhelimissaan jatkossa pääasiassa Windows Phone -käyttöjärjestelmää.
Elopin pitämä esitys kuvasi Nokian ja Microsoftin yhteistyön ulottuvan useille eri alueille
– Tämän päivän sovelluskehittäjät, operaattorit ja kuluttajat haluavat kiehtovan tuotekokonaisuuden, johon sisältyy matkaviestimen lisäksi ohjelmistoja, palveluja, sovelluksia sekä asiakaspalvelu. Nämä yhdessä tarjoavat huippukokemuksen, totesi Nokian tuolloinen toimitusjohtaja Stephen Elop lehdistötilaisuudessa Lontoossa ja Nokian tiedotteessa.
– Microsoft ja Nokia aikovat yhdistää vahvuutensa rakentaakseen ekosysteemin, jolla on ylivertainen maailmanlaajuinen mittakaava ja kattavuus. Nyt on kyse kolmen kisasta.
Kuten kaikki tietävät, tulosta yhteistyöstä ei syntynyt Elopin kaavailemalla tavalla.
Markkinat kyllä halusivat laitteiden, ohjelmistojen, palvelujen ja sovellusten kokonaisuuden, mutta ei mobiilissa enää Nokialta tai Microsoftiltakaan. Microsoftin ja Nokian yritys nousta vakavasti otettavaksi kolmanneksi hevoseksi kisassa Applen iPhonen ja Googlen Androidin rinnalle on epäonnistunut täydellisesti. Windows-puhelinten markkinaosuus on viime aikoina jäänyt noin yhteen prosenttiin koko älypuhelinmyynnistä, ja koko toiminnan jatko on nyt suurten kysymysmerkkien alla.
Ensimmäinen Nokian Windows Phone, Lumia 800
Ensimmäiset Windows Phonea hyödyntävät Lumia-puhelimensa Nokia toi markkinoille loppuvuodesta 2011, vuoden 2012 aikana nähtiin ajoittain kenties pienen pieniä toivonkipinöitäkin mutta sitten tilanne jo jälleen synkkeni. Seuraava suuri ilmoitus Nokian ja Microsoftin välillä oli vuorossa 3. syyskuuta 2013. Microsoft ja Nokia kertoivat Nokian myyvän laiteliiketoimintansa ja lisensoivansa patentteja Microsoftille yhteensä 5,44 miljardin euron korvausta vastaan. Tämä kauppa toteutui lopulta 25. huhtikuuta 2014.
Vähemmän yllättäen Microsoftkaan ei saanut puhelinliiketoimintaa lähtemään lentoon. Osittain kenties Nokia-kaupan kiemuroiden takia Microsoftin pääjohtajalle Steve Ballmerille myös näytettiin ovea. Uusi pomo, alun perin Nokia-kauppaa vastustanut Satya Nadella alkoi suunnata Microsoftia Ballmeria vahvemmin alueille, joissa Microsoftin menestysmahdollisuudet olivat paremmat.
Vuoden 2015 kesällä oli vuorossa totuuden hetki. Microsoft ilmoitti 8. heinäkuuta 2015 muuttavansa puhelinstrategiaansa, joka tarkoitti suuria 2 300 hengen irtisanomisia, Nokian mobiilihistorian syntysijan, Salon tuotekehitysyksikön, sulkemista sekä aikomusta keskittyä jatkossa merkittävästi pienempään määrään uusia tuotteita, vain muutamaan uuteen puhelimeen vuodessa. Viimeksi uusista lisäirtisanomisista Suomessa kerrottiin tällä viikolla – kymmeniä työntekijöitä joutuu pihalle erityisesti markkinointitoiminnoista.
Kuten hiljattainen selvityksemme kertoi, ovat Nokialta Microsoftille siirtyneet ylimmät johtajat pääosin menettäneet asemansa Microsoftilla. Microsoftilta odotetaan nyt huhuissa niin sanottua Surface-puhelinta ja Lumia 650 voi puolestaan jäädä viimeiseksi Lumiaksi. Puheet Microsoftin lopullisesta luovuttamisesta puhelimissa ovat myös pysyneet pinnalla.
Mutta ei niin huonoa etteikö edes jotakin hyvääkin!
Tällä kädenpuristuksella siunattu puhelinten myynti Microsoftille pelasti Nokian
Nokia yhtiönä onnistui pelastautumaan jälkikäteen nähtynä vääjäämättömältä matkaltaan syvenevien tappioidensa kanssa kohti kuolemaa Microsoft-kaupan myötä ja onnistui vieläpä samanaikaisesti neuvotellen ostamaan itselleen uuden tulevaisuuden itsenäisenä yhtiönä hankkimalla Siemensin puolikkaan Nokia Siemens Networks -verkkoyhtiöstä.
Itse Microsoft-kauppa sekä NSN:n puolikkaan osto ovatkin jäämässä taloushistoriaamme kaikkien aikojen parhaimpiin lukeutuvina yrityskauppoina, vaikka kummankin kaupan taustalla olleet alkuperäiset suunnitelmat liittoutumisesta osoittautuivatkin täydellisiksi katastrofeiksi.
Suuri kiitos sekä Microsoft- että NSN-kauppojen erinomaisesta onnistumisesta kuuluu erityisesti Nokian hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2012 nousseelle Risto Siilasmaalle. Kiitosta ansaitsee myös Nokian nykyinen toimitusjohtaja Rajeev Suri, joka saneerasi myös ongelmissa rypineen NSN:n kuntoon. Näin Nokialle ylipäätään oli tarjolla jotain järkevää jatkettavaa Microsoft-kaupan jälkeen.
Viime vuonna uusi Nokia teki vielä uusia rohkeita suuntauksia kertomalla yhdistymisestä Alcatel-Lucentin kanssa sekä uudessa kokonaisuudessa liian pieneksi kuriositeetiksi jääneiden HERE-karttojen myynnistä pois saksalaisille autonvalmistajille. Vuosi 2016 tulee kertomaan, miten Alcatel-Lucent-integrointi lähtee etenemään.
Tänään Microsoft-ilmoituksen viisivuotispäivänä nykyinen Nokia kertoi vuoden 2015 tuloksestaan. Nokia raportoi viime vuodelta 1,2 miljardin tuloksen ja sen nettokassa oli 7,8 miljardia euroa.
Nokian markkina-arvo liikkuu nyt pyöreästi 30 miljardin tienoilla. Yrityksen, joka kolmisen vuotta aiemmin oli vaarassa ajautua erittäin vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, mahdollisesti jopa häviämiseen kokonaan tavalla tai toisella.
Vuosi 2016 tulee näyttämään, kuinka Nokian ja Alcatel-Lucentin integrointi yhdeksi alkaa edistyä ja millaista tulosta uusi jättiläinen pystyy tekemään. Yhdistyneellä yhtiöllä on hyvän matkaa yli 100 000 työntekijää, joista yli 40 000 on vieläpä tuotekehittäjiä.
Tänään Nokia on taas yksi menestyvistä suurista, mutta ei enää puhelimissa vaan verkoissa.