Pyhäjoella Hanhikiven alue alkaa näyttää jo lähes valmiilta ydinvoimala-alueelta.
Teitä, vesijohtoja, viemäreitä ja sähkökaapelointeja on rakennettu kymmeniä kilometrejä, maa-aineksia on louhittu ja siirretty lähes puolitoista miljoonaa kuutiota. Koulutuskeskus, konttoreita ja pari betoniasemaa on jo olemassa.
Nyt rakennetaan toimistorakennuksia, verstaita ja majoitustiloja, mutta itse ydinvoimalaitoksen rakentamislupa viipyy vielä.
– Insinöörityö on sujunut erinomaisesti, mutta näissä lupiin liittyvissä erilaisissa tarkennuksissa on kulttuurisia eroja. On paljon yksityiskohtia, jotka vaativat täsmennystä ja loppuun saattamista ja korjauskierroksia. Niitä tehdään edelleen, esimerkiksi kirjoitusvirheitä korjataan, sanoo projektijohtaja, Minna Forström Fennovoimasta.
Suomen ydinturvallisuusohjeet muuttuivat vuonna 2013, nyt tarvitaan kymmeniä tuhansia sivuja tietoa rakentamislupaa varten.
– Se kuinka pitkälle ja syvälle mennään esimerkiksi johtamisjärjestelmissä ja laatujärjestelmissä, se on kyllä ollut työläs vaihe, myöntää Forsström.
Yleisesti onkin tiedossa, että suomalainen viranomainen, Säteilyturvakeskus eli STUK on hyvin vaativa maailman mittakaavassakin.
– Se on tunnetusti vaativin näistä lupaviranomaisista, sanoo Forström.
Lupa alle kahdessa vuodessa?
Forström ei silti moiti systeemiä. Tämän vuoden loppuun tehdään korjauksia ja täydennyksiä, sen jälkeen STUK alkaa käsitellä kokonaisuutta. Se kestänee puoli vuotta, jonka jälkeen lupaa voi hakea valtioneuvostolta.
– Kaikki tehdään mitä pitää tehdä. Silti näyttää siltä, että rakentamislupa viipynee lähes kaksi vuotta alkuperäisestä aikataulusta, sanoo Forström.
Rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen suhtautuu asiaan tyynesti.
– Kyllähän se tuo haasteita tietenkin. Mutta meidän täytyy nyt odottaa laitostoimittajan uutta aikataulua ja katsoa, mikä kokonaisvaikutus on sitten loppupeleissä.
Alun perin Fennovoiman laitoksen piti käynnistyä vuonna 2024. Tämä aikataulu ei toteutune, vaikka rakentamaan päästäisiin muutaman vuoden päästä?
– En ota kantaa siihen. Kun lupa tulee, arvioidaan tilanne sen pohjalta, sanoo Sipiläinen.
Täysi vauhti päällä
Ulkopuolisen silmin Pyhäjoella on jo täysi vauhti päällä. Kaupan edessä raikaavat kansainväliset kielet, venäläiset äidit työntelevät lastenrattaita ja koko kylä näyttää virkistyneen.
– Onhan täällä nyt niin välitöntä, välitöntä kerta kaikkiaan kun on uusia ihmisiä, sanoo Asta Valtonen.
Kymmenessä vuodessa pyhäjokisten suhtautuminen ydinvoimalaan on muuttunut myönteisemmäksi. Aluksi noin puolet oli hanketta vastaan, nyt jo kolme neljäsosa kannattaa sitä.
– Vanhat ihmiset vielä vastustavat, mutta pitäähän maailman mennä eteenpäin, sanoo Valtonen.
Mihail Tchitcherin ja Jouni Sipiläinen rakennustyömaalla
Mukana rakennustyömaalla on jo viitisen sataa yritystä, joista noin puolet tulee lähialueilta. Kaikkiaan 6-7 miljardin hanke tuo alueelle 450-500 työntekijää lähivuosina. Kunnat jo kisailevat uusista asukkaista.
– Kun järjestimme tilaisuuden mahdollisille muuttajille, viitisentoista kuntaa oli mukana esittelemässä kuntaansa aina Kokkolasta Ouluun saakka, kertoo yhteiskuntasuhdetyöntekijä Inkeri Kerola.
Pääurakoitsija Titan2:n viestintäpäällikkö Mihail Tchitcherin uskoo, että osa jää alueelle.
– Tällä hetkellä meitä on nelisenkymmentä Pyhäjoella, osa puhuu jo talon ostamisesta täältä, kertoo Tchitcherin.