Helsingin talous- ja velkaneuvonnan yksikössä on pohdittu talouden taantuman ja edellisen laman eroja. Yksikön päällikön Marianne Rikaman mukaan kulutusluottojen runsaus on ollut selkeä tämän taantuman ongelma. Yhdellä henkilöllä voi olla jopa 50–70 erilaista luottoa.
– On ollut pahoja tapauksia, joissa on pyöritelty kulutusluottoja joitakin vuosia niin, että maksuja on maksettu ottamalla uusia luottoja.
Rikama mukaan jo pari kolme vuotta sitten näkyi, että ihmisillä alkoi mennä huonosti. Kun suomalaiset ryhtyivät ottamaan pikavippejä, tilanne räjähti käsiin. Pikavippifirmojen luotoissa on todella korkeat korot, joilla korvataan luottotappiota. Kun ei ole takuuta siitä, että kaikki pystyisivät maksamaan vippejä takaisin, korkojen avulla yritykset pitävät tilanteen balanssissa.
– Yksi köyhä maksaa toisten köyhien tekemät mokat, Rikama selittää.
Yhden ihmisen kontoilla olevien luottojen määrät ovat kasvaneet Rikaman mukaan räjähdysmäisesti. Edellisen laman aikaan oli tavallisempaa, että ihmisellä oli toistakymmentä velkaa.
– Nykyään yhdellä ihmisellä voi olla jopa 50–70 erilaista luottoa. On syntynyt velanpyörityskulttuuri. Ihmiset tekevät sitä paniikissa ja meidän järjestelmämme sallivat sen.
Kulutusluottojen ja pikavippien lisäksi 2000-luvun taantuman uusia ilmiöitä ovat korkeat vuokravelat. Vuokralaiset voivat olla useille eri vuokranantajille tuhansia euroja velkaa.
Velkataakan kanssa ollaan yksin
Kun velallinen ei maksa velkojaan määräajassa, hänelle tulee lisää kustannuksia. Perintäkulut, viivästysprosentit ja ulosottomaksut kasvattavat velkataakkaa entisestään. Tilanteesta selviytyminen muuttuu entistä vaikeammaksi, kun velkamäärä moninkertaistuu.
– Viimeinen vaihtoehto ylivelkaantumistilanteen ratkaisuun on hakea lakisääteistä yksityishenkilön velkajärjestelyä oman kotipaikan käräjäoikeudelta, Rikman toteaa.
Kun 90-luvun alun laman aikaan monet takasivat toistensa lainoja, talousongelmat jaettiin usein lähipiiriin kuuluvien ihmisten kanssa. Nykyään velkataakkaa kantavat sinnittelevät asian kanssa yksin.
– Siihen liittyy suurta häpeää ja pelkoa, pelätään, että työnantaja saa tietää.
Luulivat lyhentävänsä lainaa, maksoivatkin korkoja
Helsingin talous- ja velkaneuvontayksikkö perustettiin vuonna 1993. Silloin asiakaskuntaan kuului nykyistä enemmän pienyrittäjiä, kahden asunnon loukossa olleita sekä niitä, jotka eivät ymmärtäneet, kuinka suuria korkoja olivat asuntolainastaan maksaneet.
– Monet luulivat lyhentäneensä lainaa, kun olivatkin maksaneet pelkkiä korkoja.
Monet olivat menettäneet kaiken, minkä olivat omistaneet. Kaikkein traagisimpia tilanteita olivat sellaiset, joissa lapset olivat taanneet vanhempien yritysvelan. Vanhemmat olivat menettäneet kaiken, mutta myös heidän lapsiltaan oli mennyt asunto alta.
– Velkajärjestelylaki tuli vuonna 1993, ja hyvä että tuli.