Lavrov yllyttää Latinalaista Amerikkaa pakotejärjestelmää vastaan – MTV seurasi sotaa 19.4.2023

23.25: Lavrov jatkoi Latinalaisen Amerikan kiertomatkaansa

Latinalaisessa Amerikassa vieraileva Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kehotti kaikkia samanmielisiä maita vastustamaan yhdessä länsimaiden painostusta ja pakotejärjestelmiä. Keskustellessaan tiistaina Ukrainan sodasta Venezuelan ulkoministerin Yvan Gilin kanssa Caracasissa Lavrov viittasi Venezuelaan, Kuubaan ja Nicaraguaan maina, "jotka ovat valinneet oman tiensä".

– On tarpeellista liittyä yhteen vastustamaan kiristysyrityksiä ja lännen laitonta yksipuolista painostusta, Lavrov sanoi.

Lavrov esitteli samalla myös oman käsityksenä Venäjän hyökkäyksestä.

– Tehtävänämme on varmistaa, että YK:n peruskirja pannaan täysin toimeen, eikä itsemääräämisoikeutta eliminoida silloin, kun se sopii lännelle.

Lavrov aloitti viikon mittaisen vierailunsa Latinalaisessa Amerikassa Brasiliasta. Venezuelasta Lavrovin on määrä jatkaa matkaansa Kuubaan. Matkan viimeinen kohde on Nicaragua, missä hänen on määrä tavata muun muassa maan presidentti Daniel Ortega. (STT)

23.23: Venäjä teki lennokki-iskun Odessaan Etelä-Ukrainassa

Venäjä teki lennokkihyökkäyksen Ukrainan eteläiseen satamakaupunkiin Odessaan varhain keskiviikkona, kertoivat kaupungin viranomaiset. Ukrainan mukaan kaupungin ilmatorjunta onnistui pudottamaan valtaosan iranilaisvalmisteisista lennokeista, mutta rakennukset kärsivät vahinkoja.

Alustavien tietojen mukaan hyökkäys ei vaatinut henkilövahinkoja.

Odessaan on isketty useita kertoja sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa. YK:n kulttuurijärjestö Unesco on julistanut kaupungin historiallisen keskustan vaarantuneeksi maailmanperintökohteeksi. (STT)

18.35: Tunnettu brittitoimittaja uskoo Ukrainan vastahyökkäykseen

Ukrainan sotaan perehtynyt brittitoimittaja Luke Harding arvioi, että Ukraina ryhtyy varmasti vastahyökkäykseen Venäjää vastaan, mahdollisesti touko-kesäkuussa. Hänen mukaansa Ukrainan on tärkeää osoittaa omalle kansalle ja läntisille kumppaneille, että se kykenee ottamaan aloitteen ja valtamaan takaisin miehitettyjä alueita.

– Heidän täytyy tehdä se, mutta ei siitä helppoa tule, Suomessa vieraillut Harding sanoo STT:n haastattelussa.

Harding ennustaa minkä tahansa alueiden vapauttamisen antavan "uskomattoman buustin" Ukrainan taistelutahdolle.

Samalla Harding ennustaa sodan jatkuvan vielä pitkään, koska myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin täytyy yrittää saavuttaa jotain. Harding arvioi sodan pitkittymisen hyödyttävän Venäjää ja Putinin laskevan sen varaan, että länsimaat väsyvät Ukrainan tukemiseen ja että vallanvaihdot koituvat Venäjän eduksi.

– Jos (Donald) Trumpista tulee presidentti, tuki Yhdysvalloista loppuu heti seuraavana päivänä. Ukraina jatkaisi kyllä taistelua, mutta paljon huonommista asemista, Harding arvioi.

15.57: Venäläisen oppositioaktivisti Ilja Jashinin valitus kaatui oikeudessa

Venäjällä viime vuonna tuomitun oppositioaktivistin Ilja Jashinin tuomiostaan tekemä valitus on kaatunut oikeudessa Moskovassa.

Sotaa Ukrainassa arvostellut Jashin tuomittiin viime joulukuussa kahdeksan ja puolen vuoden vankeustuomioon tahallisesta väärän tiedon levittämisestä Venäjän asevoimista. Moskovan kaupungin tuomioistuimen antaman päätöksen mukaan tuomio pysyy ennallaan.

Jashin on vangitun oppositiohahmon Aleksei Navalnyin liittolainen ja oli Moskovassa vuonna 2015 murhatun oppositiojohtajan Boris Nemtsovin läheinen ystävä.

15.05: Yhdysvaltain ja Ruotsin puolustusministerit: Ruotsi toivottavasti Natoon ennen Vilnan heinäkuista huippukokousta

Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin ja Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ovat pitäneet yhteisen lehdistötilaisuuden Ruotsissa. Jonson ilmaisi toiveikkuutensa siitä, että maa olisi Natossa ensi heinäkuussa tapahtuvaan Vilnan huippukokoukseen mennessä.

Austin kertoi Yhdysvaltojen odottavan innolla Ruotsin toivottamista tervetulleeksi Naton täysivaltaiseksi jäseneksi ennen heinäkuun kokousta. Yhdysvallat myös kannustaa liittolaisiaan Turkkia ja Unkaria ratifioimaan Ruotsin pääsyn puolustusliittoon niin pian kuin mahdollista.

14.15: Ukraina sai ensimmäiset Patriot-ilmatorjuntapatteristonsa

Ukraina on saanut ensimmäisen Patriot-ilmatorjuntapatteristonsa, kertoo Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov Twitterissä.

Yhdysvallat kertoi joulukuussa antavansa Ukrainalle Patriot-järjestelmiä, minkä jälkeen myös muun muassa Saksa lupasi Ukrainalle Patrioteja.

Reznikov kiittää viestissään Saksan puolustusministeriä Boris Pistoriusta sekä amerikkalaisia, saksalaisia ja hollantilaisia.

13.40: Unkari laajensi viljan ja maataloustuotteiden tuontikieltoaan Ukrainasta

Unkarin hallitus on laajentanut tilapäistä Ukrainan maataloustuotteiden tuontikieltoaan edelleen lisäämällä kieltolistalle muun muassa hunajan, viinin, sokerin ja koko joukon liha- ja vihannestuotteita.

Listan laajentamisesta annettiin hallituksen asetus, koska Unkari oli jo lauantaina ilmoittanut jäädyttävänsä muun muassa viljan ja useiden muiden maataloustuotteiden tuonnin Ukrainasta.

Unkarin lisäksi myös Puola ja Slovakia ovat jäädyttäneet ruuan ja viljan tuontia Ukrainasta, koska maiden omat viljelijät ovat valittaneet tuontituotteiden halpojen hintojen vievän heidän elinkeinonsa. Bulgarian odotettiin ilmoittavan samanlaisesta tuonnin jäädyttämisestä vielä keskiviikon aikana.

Toukokuussa Euroopan unionin maat sopivat, että Ukraina saa viedä elintarvikkeitaan EU-maiden kautta vapaasti ilman tulleja ja tarkastuksia niin paljon kuin haluaa. Unkarin mukaan merkittävä määrä näistä tuotteista ei kuitenkaan koskaan päädy EU:n ulkopuolelle, vaan ne myydään erittäin halpaan hintaan jäsenmaissa, mikä sotkee markkinat täysin.

Asetuksen mukaan tuontikielto tai sen lisäykset eivät koske tuotteita, jotka kuljetetaan todistetusti Unkarin kautta muihin maihin.

Lue myös juttu eiliseltä: Puola ja Unkari kielsivät ukrainalaisen viljan ja maataloustuotteiden tuonnin, syynä niiden halpa hinta

13.36: Maahanmuuttovirasto: Sotaa pakenee Suomeen tänä vuonna jopa 30 000 ukrainalaista

Maahanmuuttovirasto ennakoi, että Suomeen saapuu tänä vuonna 20 000–30 000 Ukrainasta sotaa pakenevaa tilapäisen suojelun hakijaa. Aiemmin määräksi arvioitiin 30 000–40 000.

13.26: Lähteet CNN:lle: Venäjä kunnostaa nyt tankkeja, joita alettiin valmistaa Putinin lapsuudessa

Yhdysvaltalaismedia CNN:n haastattelemien länsiviranomaisten mukaan Venäjä ottaa Ukrainassa käyttöönsä yhä vanhempaa kalustoa.

Panssarivaunujen osalta tuorein esimerkki tästä ovat väitetyt havainnot T-55-tankeista, joita alettiin valmistaa vuonna 1958.

Perspektiiviä T-55-vaunun ikään antaa se, että presidentti Vladimir Putin syntyi vuonna 1952 ja Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin kuoli 1953.

12.21: Siperiasta löytyi Wagner-sotilaiden hautausmaa

Wagner-palkkasotilasryhmän hautausmaa on löytynyt Irkutsksin kaupungin liepeiltä Etelä-Siperiasta. Asiasta uutisoi paikallismedia People of Baikal.

53 hautaa sijaitsevat Aleksandrovskin hautausmaalla, joka sijaitsee noin 11 kilometriä Irkutskista.

Jokaisessa haudassa on Venäjän värien lisäksi Wagnerin tunnus, jossa lukee seuraavasti: "Veri. Kunnia. Isänmaa. Rohkeus. Wagner-ryhmä".

People of Baikalin mukaan 53 Wagner-haudasta 43 on ex-vankien, joiden ikähaarukka on 20–62. Wagner-ryhmä on rekrytoinut vähintään tuhansia vankeja sotimaan Ukrainaan.

Haudattujen vankien joukossa on muun muassa murhasta tuomittuja. Ainakin osa kuolleista Wagner-taistelijoista on menehtynyt Itä-Ukrainan Donetskin alueen Bahmutissa, josta Ukraina ja Venäjä ovat taistelleet kuukausien ajan.

Osa Wagner-taistelijoiden omaisista sai selville läheisteisensä kuolemista vasta People of Baikalin otettua heihin yhteyttä hautausmaan löytymisen jälkeen.

Itsenäisen venäläismedia Moscow Timesin haastatteleman venäläissotilaiden kuolemia dokumentoineen Vitaly Votanovskin mukaan tämä ei ole mitenkään tavatonta.

– Bakinskaya hautausmaalla vain kaksi 600 haudatusta oli listattu tapetuiksi. Kaikki muut oli haudattu hiljaisesti. Kukaan ei tiennyt heistä, hän sanoo.

Lue lisää: Siperiasta löytyi Wagner-sotilaiden hautausmaa

10.10: Ukrainan maavoimien komentaja: "Tilanne on hallinnassa" Bahmutissa

Venäjän hyökkäysyritysten painopiste on edelleen Itä-Ukrainan Donetskin alueen Bahmutin suunnalla, sanoo Ukrainan maavoimien komentaja, kenraalieversti Oleksander Syrskyi.

Bahmutissa "tilanne on hallussa", Syrskyi sanoo. Kaupungista ja sen lähiympäristöstä on taisteltu kuukausien ajan.

Kenraalieversti Syrskyin mukaan Venäjä on yrittänyt hyökätä myös Itä-Ukrainan Kupjanskin ja Lymanin suunnilla. Myös näillä alueilla Venäjän hyökkäykset ovat Ukrainan mukaan epäonnistuneet.

Väitteitä ei ole vahvistettu, mutta ne ovat linjassa muiden raporttien kanssa.

8.49: ISW: Putin nimesi jo syntipukit siltä varalta, että Ukrainan keväthyökkäys onnistuu

Presidentti Vladimir Putin todennäköisesti pyrki Ukrainan niin sanotun "erikoisoperaationsa" sotilasjohtoaan tavatessaan tuomaan julkisuuteen mahdolliset syntipukit, joita voidaan syyttää, jos Ukrainan odotettu vastahyökkäys onnistuu. Näin arvioi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Venäläiset valtiomediat kertoivat eilen Putinin vierailleen Itä- ja Etelä-Ukrainassa Venäjän miehittämillä alueilla Luhanskissa ja Hersonissa. Putinin väitetyn vierailun ajankohdasta on epäselvyyttä.

Vierailun yhteydessä Putin sai tilannekatsaukset Dneprin taisteluryhmän komentajalta, kenraalieversti Oleg Makarevichilta ja Venäjän laskuvarjojoukkojen komentajalta, kenraalieversti Mikhail Teplinskilta.

Presidentin sanotaan tavanneen myös kenraalieversti Alexander Lapinin ja muita nimettömiksi jääneitä korkea-arvoisia upseeita.

ISW:n mukaan Putin nimesi Teplinskin ja Makarevichin olevan vastuussa Venäjän miehittämästä Etelä-Ukrainasta, kun taas Lapinilla on yleisvastuu Luhanskin suunnalla.

Putin ei tehnyt tätä huvin vuoksi, ISW uskoo. Ajatushautomo esittää, että jos Ukrainan todennäköisenä pidetty kevään vastahyökkäys onnistuu, ei Putinin nyt tarvitse etsiä syntipukkeja erikseen, vaan Lapin, Teplinski ja Makarevich saavat syyt niskoilleen.

Lue lisää: ISW: Putin jo nimesi syntipukit siltä varalta, että Ukrainan keväthyökkäys onnistuu

Tiistai 19. huhtikuuta

00.05: HS: Wagner-joukkojen perustaja esitti Suomelle karkean haasteen 

Wagner-joukkojen perustaja Jevgeni Prigozhin sanoo, että Suomen puolustusvoimien taistelukykyä voi mitata vain kohtaamalla sen taistelussa, kertoo Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomat lähetti kysymykset Prigozhinin lehdistöpalveluun Telegramissa, eikä ole varmuutta, ovatko vastaukset suoraan hänen omasta suustaan.

Vastauksessa hän ehdottaa, että suomalaisjoukkojen kykyjä voisi koetella niin, että Suomi lähettäisi 500 hyvin varusteltua sotilasta sovittuun paikkaan kohtaamaan 500 Wagner-joukkojen sotilasta.

– Taistelemme kuolemaan asti, kunnes jompikumpi osapuoli voittaa. Tapamme toisiamme ja otamme mittaa siitä, kumpi osapuoli on vahvempi, hän kirjoittaa.

23.52: Venäjä kiristää maanpetostuomion enimmäisrangaistuksen elinkautiseen

Venäjän parlamentin alahuone duuma hyväksyi tiistaina lakimuutoksen, joka nostaisi maanpetostuomion enimmäisrangaistuksen 20 vuodesta elinkautiseen.

Myös terrorismi- ja sabotaasirikoksien enimmäisrangaistuksia pidennettiin.

Sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa, maan viranomaiset ovat kiristäneet entisestään opposition hiljentämistä.

Lähes kaikki Venäjän nykyhallinnon merkittävät vastustajat ovat joko vankilassa tai paenneet ulkomaille.

Maanantaina venäläinen oppositiopoliitikko Vladimir Kara-Murza tuomittiin 25 vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa maanpetoksesta.

Lue myös: Venäläisen oppositiopoliitikko Kara-Murzan vaimo: "Tuomio osoittaa heidän todella pelkäävän miestäni"

23.50: Kansalaisjärjestö: Sotarikosten tutkintaa ollaan ehkä rankaisemassa lailla

Duuma hyväksyi myös uuden lain, jonka avulla kansainvälisten järjestöjen tai vieraiden valtioiden tekemien päätösten toimeenpanon avustamisesta voitaisiin tuomita enimmillään viiden vuoden vankeusrangaistukseen.

Venäjän ihmisoikeustilannetta tarkkailevan kansalaisjärjestön OVD-infon mukaan uuden lain teksti on todella epämääräinen. Järjestön mukaan sillä saatetaan pyrkiä rankaisemaan esimerkiksi sotarikosten tutkimista tai oikeuden päätösten toimeenpanemista.

Venäjää on syytetty monista sotarikoksista Ukrainassa. Venäjän presidentti Vladimir Putinista on annettu myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys.

Lakimuutos vaatii vielä Venäjän liittoneuvoston ja Putinin hyväksynnän tullakseen voimaan.

Lue lisää tiistain tapahtumista täältä.