Tuore tutkimus osoittaa, että liiallisella treenaamisella voi olla yllättävä vaikutus ihmisen kognitiivisiin toimintoihin. Tutkijat varoittavat, että liiallinen fyysinen rasitus voi johtaa loppuun palamiseen siinä missä henkisesti rasittava työkin.
The Current Biology -julkaisussa ilmestynyt tutkimus vihjaa, että yletön treenaaminen kuormittaa kehoa mutta myös mieltä. Fyysisen harjoittelun aiheuttama väsymys liittyy aivojen etuotsalohkon aktiivisuuden vähenemiseen. Kyseinen aivojen osa vastaa toiminnanohjauksesta ja vaikuttaa esimerkiksi ihmisen impulsiivisuuteen.
Liiallinen fyysinen rasitus näyttää heikentävän urheilijoiden kykyä tehdä esimerkiksi taloudellisesti hyviä päätöksiä ja lisäävän houkutuksiin sortumista.
Tiedotteessa tutkijat kertovat, että ylenpalttinen fyysinen rasitus vaikutti täsmälleen samoihin aivojen osiin, jotka ovat haavoittuvassa asemassa myös kognitiivisesti rasittavaa työtä tekevillä ihmisillä.
Tulokset osoittavat, että vaikka kestävyysurheilu on hyväksi ihmisen terveydelle, liiallinen fyysinen rasitus voi vaikuttaa aivoihin epäsuotuisasti. Tutkijoiden mukaan fyysistä uupumusta on hyvä pystyä hallitsemaan välttääkseen huonot päätökset alalla kuin alalla.
LUE MYÖS: Liiallinen liikunta vaarantaa mielenterveyden – tässä menee raja
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimukseen osallistui 37 miespuolista kestävyysurheilijaa, joiden keski-ikä oli 35 vuotta. Osallistujia pyydettiin joko jatkamaan normaalia treenaamistaan tai lisäämään harjoittelun määrää 40 prosentilla per harjoituskerta kolmen viikon ajan.
Urheilijoiden fyysistä suoriutumista mitattiin pyöräilyharjoituksilla. Osallistujat raportoivat uupumuksen kokemuksistaan kyselylomakkeella joka toinen päivä. Lisäksi heille tehtiin käyttäytymistestejä samalla kun heidän aivojaan tarkasteltiin magneettikuvauslaitteessa.
Magneettikuvaus osoitti, että ylitreenanneiden urheilijoiden aivojen toiminnanohjauksesta vaativat osat eivät toimineet yhtä aktiivisesti kuin normaalisti treenanneiden verrokkiensa.
Kun osallistujilta kysyttiin, haluaisivatko he heti 10 dollaria vai 50 dollaria puolen vuoden päästä, ylitreenanneet valitsivat normaalisti treenanneita todennäköisemmin välittömän palkinnon. Tutkijoiden mukaan tämä voi selittää, miksi osa urheilijoista käyttää kiellettyjä aineita parantaakseen fyysistä suoriutumistaan.
LUE MYÖS: Ahdistutko, jos treenikerta jää väliin? Saatat kärsiä tietämättäsi tästä syömishäiriön muodosta
Miten runsas treenaaminen vaikuttaa keskivertojumppaajaan?
Tutkimuksessa tarkasteltiin ammattimaisesti treenaavia kestävyysurheilijoita, joten tulokset eivät välttämättä päde keskivertojumppaajaan.
Vuonna 2012 julkaistussa preliminaarisessa tutkimuksessa itse asiassa havaittiin hieman päinvastaista. Osalla aiemmin passiivisesti eläneiden ihmisistä aivojen reagointi ruokahoukutuksiin muuttui, kun he olivat alkaneet urheilla tunnin verran 4–5 kertaa viikossa. Mitä enemmän aivojen aktiivisuus muokkaantui liikunnan seurauksena, sitä vähemmän ihmiset söivät.
Kaikkien osallistujien aivot eivät kuitenkaan reagoineet liikuntaan samalla tavalla. Tutkimuksen tehnyt endokrinologi Marc-Andre Cornier kertoo CNN:n haastattelussa, että tämä saattaa johtua geneettisistä tekijöistä.
Aivot ovat kuitenkin muokkaantuva elin, johon on mahdollista luoda uusia yhteyksiä.
LUE MYÖS: Oletko taipuvainen lihomiseen? Tutkimus paljastaa: Tässä on paras liikuntamuoto, jolla välttää liikakilot geeneistä huolimatta
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: Science Daily, CNN, Current Biology