Lea Rusanen on 59-vuotiaana yhdeksän lapsen ylpeä mummi. Oman esikoisensa hän sai 16-vuotiaana. Raskaus nuorella iällä oli järkytys sekä Lealle itselleen että hänen perheelleen. Tulevan lapsensa nuori päättäväinen nainen halusi silti pitää.
Lea Rusanen syntyi vuonna 1950 nelilapsisen perheen iltatähdeksi. Sisarukset olivat jo muuttaneet pois kotoa. Leasta kasvoi vaatimattomissa oloissa omapäinen, toimelias lapsi.
− 14-vuotiaana vastakkainen sukupuoli alkoi kiinnostaa. Olin kansakoulun viimeisellä luokalla, kun tapasin 18-vuotiaan naapurikylän pojan, Lea muistelee nuoruutensa käännekohtaa.
Nuoripari alkoi liikkua tiiviisti yhdessä. Samaan aikaan Lea haaveili näyttelijän ammatista. Hän paineli reippaasti kolkuttamaan Imatran teatterin ovia ja sai töitä avustajana. Ovet aukesivat myös toisen haaveammatin suhteen, kun hän pääsi kampaamokouluun.
Sitten suunnitelmat muuttuivat kertaheitolla. Lea huomasi odottavansa lasta.
Äiti ehdotti tyttärelleen aborttia
Yllätysraskaus oli järkytys 15-vuotiaalle nuorelle naiselle. Lea oli haaveillut poikaystävänsä kanssa naimisiinmenosta. Vauva ei silti vielä siintänyt mielikuvissa.
Uutinen vaati sulattelua. Lealle ei silti tullut missään vaiheessa mieleen luopua lapsesta. Myös poikaystävä seisoi rakkaansa takana.
Päätös oli 1960-luvun vanhoillisessa maalaisyhteisössä rohkea.
− Erityisesti omille vanhemmilleni raskausuutinen oli kova pala. Äitini ehdotti suoraan aborttia, Lea kertoo.
Sen verran uusi tilanne säikäytti Leaakin, että hän salasi raskautensa keväällä käymässään rippikoulussa. Toukokuussa 1966 Lea pääsi ripille. Heinäkuussa juhlittiin nuorenparin häitä.
− Naimisiinmeno oli sosiaalisessa mielessä pieni pakko. Meidät vihki sama pappi, joka toimi hetkeä aiemmin rippipappinani. Hänellä nopeissa käänteissä riitti ihmeteltävää, Lea muistelee naureskellen.
Itse vihkiminen ei ollut sekään itsestäänselvyys. Koska Lea oli alaikäinen, hän tarvitsi avioitumista varten poikkeusluvan presidentti Urho Kekkoselta.
− Kun lupa lopulta heltisi, lähdimme kiikuttamaan lappusta Joutsenon seurakuntaan. Sain kuulla, että olin kaupungin historiassa nuorin henkilö, joka oli menossa naimisiin.
Vauva muutti nuoren tytön elämän
Nuori aviopari muutti häiden jälkeen asumaan Lean appivanhempien maatalon yläkertaan. Lea joutui raskausmahoinensa täysin ummikkona peltotöihin.
Lea ehti täyttää 16 vuotta, kun hänen esikoistyttärensä syntyi vuoden lopussa. Nuoren naisen oli aikuistuttava vauhdilla.
− Uskon selvinneeni siksi, että elin niin hetkessä. Lapsi täytti täysin elämäni. Muut ikäiseni elivät huoletonta nuoruuttaan. En silti kokenut menettäneeni mitään.
Arki oli positiivisesta asenteesta huolimatta täynnä haasteita. Nuori perhe ajautui tämän tästä napit vastakkain talon isäntäväen kanssa. Ei ollut mukavaa käydä toisten jääkaapilla ja pyydellä jatkuvasti autoa lainaan. Raskas työ, pieni vauva ja rahapula olivat kuluttava yhdistelmä.
− Appiukko ei jättänyt epäselväksi sitä, että olin ei-toivottu miniä. Hän täräytti tyttäremme syntymän jälkeen, että taloon tuli kaksi lasta, viitaten minuun ja vauvaan, Lea muistaa.
Lea puolisoineen kesti paineet. Perhe täydentyi vielä kolmella lapsella. Vuonna 1979 he muuttivat viimein omilleen suurelle maatilalle lähelle appivanhempia.
Tiivis perhe pitää yhtä
Lean nuoruudenliitto kesti 23 vuotta. Vaikka rakkaus lopulta sammui, Lea ei ole katkera. Hän on yhä ex-miehensä kanssa hyvissä väleissä.
Yhdeksän vuotta sitten Lea joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Tiivis lähipiiri pitää yhtä elämän käänteissä. Nuorekkaalla 59-vuotiaalla mummilla on jo yhdeksän lastenlasta.
− Minulla ja esikoisellani Sadulla on vain 16 vuoden ikäero. Se huvittaa toisinaan ihmisiä. Satu on sanonut, että nuorempana hän koki minut enemmän kaverikseen. Nykyään olemme ihan normaali äiti−lapsi-kaksikko, Lea kertoo.
Studio55/Jenni Kokkonen
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55 etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme Studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä sähköpostia osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.