Yo-koe ensi kertaa kokonaan sähköinen – maksuttomuus yhä tärkeämpää: "Lukion hintalapuksi tulee noin 2500 euroa per opiskelija"

– Lukio-opiskelijat joutuvat ostamaan kaikki opiskeluvälineensä. Yo-kokeessa käytettävä läppäri täytyy sekin olla omasta takaa. Tämä asettaa lukiolaiset keskenään eriarvoiseen asemaan, Pajunen muistuttaa.

– Hyvätasoinen läppäri ei ole halpa.

Lukiolaisten liitto ajaa Suomeen maksutonta toisen asteen koulutusta.

– Lukioissahan koulutus sinänsä on ilmaista, mutta tuo ei tarkoita sitä, että se olisi maksutonta. Lukion hintalapuksi tulee noin 2 500 euroa per opiskelija. Se on vähävaraiselle melko iso summa.

Yo-kokeen muuttuminen sähköiseksi on Pajusen mukaan ylipäänsä hyvä asia.

– Etuna on se, että kokeissa vastaaminen helpottuu, etenkin reaaliaineissa. Käsin kirjoittaessa on hankalaa lisätä tekstiä jo tehdyn sekaan ilman, että pyyhkisi puolta sivua tekstiä. Sähköinen koe siis helpottaa sisällön tuottamista. Samoin nuoret saavat sähköisessä yo-kokeessa tosi tärkeätä osaamista sekä tietokoneen että digimateriaalin käytössä.

Digityökalun käyttö haltuun

Pajusen mukaan on perusteltua, että juuri matematiikka tulee viimeisenä mukaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin.

–  Matematiikka on yo-kokeista ehkä monimutkaisin, koska siinä täytyy opetella melko lailla myös työkalun käyttöä.

Kaikki digitaaliset yo-kokeet tehdään abitti-järjestelmällä.

–  Monet elleivät kaikki lukiot ovat ottaneet abitti-järjestelmän käyttöön jo lukiovuosien kurssikokeisiin, tai abittia on ainakin testattu.

Tämän kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat tiistaina äidinkielen lukutaidon kokeella. Tutkinto päättyy toiseen reaaliaineiden koepäivään 28. maaliskuuta.

Ylioppilastutkintoon ilmoittautui kevään kokeisiin kaikkiaan liki 40 300 kokelasta. Määrä on noin 600 pienempi kuin viime keväänä.

Korkeakoulujen opiskelijavalinta muuttuu vuoden kuluttua siten, että yo-tutkinnon tuloksilla on entistä suurempi painoarvo.