Työttömyysturvalakiin esitetyt muutokset saattaisivat johtaa suureen määrään turhia työhakemuksia, arvioi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Hänen mukaansa on todellinen riski, että yrittäjä hakee työntekijää muuta kautta kuin työvoimatoimistosta, jos sitä kautta tulisi paljon hakemuksia, joita ei voi edes harkita.
Hallituksen tuore esitysluonnos muuttaisi työnhakua siten, että työttömän olisi haettava kolmen kuukauden aikana vähintään 12:ta työpaikkaa karenssin uhalla.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tyrmää suoralta kädeltä hallituksen kaavailut.
– Näillä keinoilla ei luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Korkeissa työttömyysluvuissa on kyse ennen kaikkea siitä, että työnhakijoita on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Nämä ehdotukset ohjaavat työttömyyden hoitoa väärään suuntaan, lisäävät byrokratiaa eivätkä korjaa kohtaanto-ongelmaa.
Elorannan mukaan uudistus toisi jälleen uusia sanktioita työttömille vanhojen päälle. Hänen mielestään hallituksen "fokus on pahasti pielessä".
STTK:n mukaan puolestaan on jo nähtävissä, että työttömyysturvan uudesta kokonaisuudesta on muodostumassa pirstaleinen.
– Ensisijainen tavoite pitäisi olla työllistyminen, ei sanktiot ja byrokratian lisääminen, arvostelee STTK:n lakimies Samppa Koskela.
"Kannustaminen yrittäjäksi tervetullutta"
Yrittäjien Pentikäinen näkee esityksessä myös hyviä piirteitä, kuten liikkumisavustuksen osa-aikatyöhön.
– Mukana on tervetulleita elementtejä, esimerkiksi kannustaminen yrittäjyyteen ja työttömän aktivointi. Esitys ei kokonaisuutena ehkä ole niin dramaattinen kuin viime päivien keskustelusta voisi päätellä.
Aloittava yrittäjä voisi saada työttömyyskorvausta, toisin kuin nykyisin.
Hallitus ilmoittaa tähtäävänsä muutoksilla muun muassa työttömyysetuuden vastikkeellisuuden lisäämiseen.
– Tarkoitus on ohjata työnhakijoita hakemaan töitä aktiivisesti ja omatoimisesti sekä parantamaan omia edellytyksiään työllistyä. Maakunnat saisivat valita nykyistä vapaammin tavan, jolla ne sopivat työttömien kanssa heille sopivista palveluista, kertoo työministeri Jari Lindström (ps.).
Laiminlyönnistä 60 päivän karenssi
Työttömälle tulisi velvollisuus ilmoittaa omasta aktiivisuudestaan työvoimaviranomaisten verkkopalvelussa vähintään kerran viikossa. Aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä seuraisi 60 päivän korvaukseton määräaika.
Työpaikan hakemista ei kuitenkaan edellytettäisi esimerkiksi sairausviikolla tai työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Jos avoimia työpaikkoja tai työllistymistä edistäviä palveluja ei olisi tarjolla, voisivat työnhakija ja maakunta tai palveluntuottaja sopia muista tavoista edistää työllistymistä.
Hallituksen esitysluonnos lähti perjantaina lausuntokierrokselle.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2019. Nykyisten työvoima- eli TE-toimistojen, ely-keskusten ja maakuntaliittojen tehtävät yhdistyvät vuonna 2019 aloittavissa uusissa maakunnissa.