Ravinteli Bertha vakiinnutti paikkansa heti ensimetreillä tamperelaisessa kulinaarikentässä 3,5 vuotta sitten. Selkeää kokkausta bistrotason yläpäässä. Välillä mennään fine diningin puolelle, välillä liikutaan hyvin krouvilla linjalla. Olen syönyt paikassa aiemmin neljä kertaa, joista kahdesti poistuin haltioituneena, kerran tyytyväisenä ja kerran jossain määrin pettyneenä. (Vanhat arviot 1 ja 2, vanhan blogin puolelle.) Oli jälleen aika tehdä kuntokartoitus. Otin illallisen rennosti enkä nysvännyt kutakin annoksen ainesosaa tarkkaan ja maistellut kaikkea erikseen, saati kirjoittanut mitään ylös. Se on kivaa ja opettavaista, mutta välillä on virkistävää vain syödä ja nauttia.
ALKUUN. Otamme kolmen ruokalajin menun (43 eur) viinipaketilla (37 eur). Alkuun hetki sitten PRO2014-pystin ja Suomen parhaan asiakaspalvelijatittelin napannut Pasi Mamia tuo meille rutikuivat, ”rapsakkaat” sampanjalasilliset. Pöytään on katettu Berthan tapaan erinomaista leipää. Alkuruoaksi muu seurue valitsee ”haukea, ruohosipulia ja creme fraichea” ja minä ”paprikan, taleggion ja tomaatin”. Haukiannos on keväisen kaunis. Hienoin tässä paikassa näkemäni. Piparjuurimousse antoi hyvää potkua ja ruohosipulipyree sävyä. Pikkelöity (tms.) retiisi olisi voinut rakenteen antajana vaikka ihan raakana. Itse sain eteeni taleggiolla (lempparijuustoni) täytetyn raviolin kasvispedillä. Päälle kaadetaan syvillä sävyillä rakennettua paprikaista tomaattilientä. Supermaukas elämys vei mielen Välimerelle joka lusikallisella. 
PÄÄLLE. Pääruoaksi halusin ehdottomasti ”teetä, possua ja varhaiskaalia”. Naisväelle ”parsakaalia, katkarapua ja seitiä”. Possu ja Bertha on ollut aina lyömätön yhdistelmä. Possunposkea ja vuorokauden kypsynyttä possunniskaa varhaiskaalipedillä sekä naurispyreetä ja savustettua teetä paistoliemen kera. Ehjä kokonaisuus, jollaista voisin joskus itsekin kokeilla. Olen syönyt possunposkea ja kassleria kuitenkin sen verran usein, että ne tuntuvat turhankin tylsiltä. Siitä ei raflaa voi toki syyttää. Sen sijaan voisin antaa hiukan kritiikkiä annoksen rakenteille. Mukaan olisi kaivannut jotain rapeaa. Rapsakaksi paistettua lihan pintaa, karamellisoitua pintaa tai vaikka liharouhetta pekonista, parmankinkusta tms. Possun kera tarjoiltu Chianti Classico hurmasi vahvalla tuoksullaan ja jykevällä, mutta keskitäyteläisellä maullaan.
Seitiannos toimi ja näytti nätiltä. Ei kaikkein mielenkiintoisin kala, mutta hyvä, että osoitetaan siitäkin syntyvän herkkua. Parsakaalipyree nosti annoksen seuraavalle levelille. 
LOPUKSI. Jälkkärin kohdalla uhrauduin. Kaikki halusivat ”raparperia, tuorejuustoa ja mantelia”. Halusin nähdä jotain muutakin ja otin ”mangoa, persikkaa ja vadelmaa” tietäen, että kannoskateus iskisi. Raparperilautanen oli häikäisevän hyvä. Raparperia oli sorbettina, geelinä ja haudutettuna. Keskellä juustokakkua. Sorbet oli kuin suoraan raparperipuskasta olisi puraissut. Kirpakkaa, mutta niin ihanaa. Omassa annoksessani nousi esiin mango. Vaikka en ole Pilttejä koskaan syönyt, on mielikuva vauvanruokaan väistämätön. Sitäkään ei oikein voi laittaa Berthan syyksi. Melkoinen mössö annos silti oli eikä pettymystä helpottanut lainkaan muiden jatkuva ihastelu omasta annoksestaan. Itsepä tilasin. Kaiken lisäksi raparperiannoksen kanssa tarjoiltu jälkkäriviini oli parhaita maistamiani koskaan.
JÄLKEEN. Miltä nyt tuntuu? Bertha toimii edelleen. Maut ovat kohdillaan, linja ja taso säilynyt. Mika Roiton ja Pekka Salmelan luotsaaman keittiön annosten ulkonäköön on panostettu hiukan aiempaa enemmän, vaikka ei siinä vikaa ennenkään ollut. Berthaa kuvataan jo kliseeksi asti lupsakaksi. Se nyt vain sattuu olemaan edelleen paras termi. Valtava ammattitaito keittiön ja salin puolella antaa rentoutta ja vapautta ottaa rennosti. Se välittyy luonnollisesti myös asiakkaille. Pasi Mamia tuntuisi jaksavan kertoilla tarjoilluista viineistä pilkkuun asti. Bertha on fiilisravintola. Siellä tulee hyvälle tuulelle. Sitä ominaisuutta ei voi hankkia rahalla ja juuri se tekee mestasta Tampereen parasta hinta/laatua tarjoavan ravintolan.
Ravinteli Bertha
Rautatienkatu 14, Tampere
