Pääsin vihdosta viimein maistamaan kolme vuotta kokanneen Passio Keittiö ja Baarin antimia. Sain kutsun tulla kokemaan Perheet safkaa -teemapäivän fiilistä. Sali täynnä lapsiperheitä, lasten iän seilatessa 2-12 vuoden väliä.
Taustalla soivat lastenlaulut sopivalla volyymillä. Tarjoilija kertoo, että päivän menu on ehtaa Passiota, mutta valittu lapset mielessä. Seuraavaksi tuodaan pöytään tussit, joista saa valita lempivärinsä. Tarjoilija kirjoittaa tussilla (paperiseen) pöytäliinaan ruokailijan nimen ja jättää tussit piirtovälineiksi lounaan ajaksi. Täytyy tunnustaa, että setä hiukan innostui, mutta unohti ottaa pöydästä kuvaa aterian jälkeen.
Alkuun lasillinen hedelmäisen napakkaa Nelles Riesling Sekt Brutia. Ravintolan lapsille Kuohuvaa kuusenkerkkää. Alkuruoaksi Passion näkemystä kalapuikoista perunasalaatilla. Mainio oivallus etenkin otsikoinnin tasolla teemapäivään. Puikoissa mahtavan rapea kuori ja tyylikäs maku. Sitruunainen perunasalaatti toimi yksinkertaisen hienona lisukkeena ja porkkanainen höyste toi viimeisen silauksen erinomaiseen kokonaisuuteen. Sinänsä ei mitään ihmeellistä, mutta erittäin toimivaa. Huuhtelijaksi hyvähappoinen ja aromaattisen hedelmäinen Anton Bauer Riesling 2014.
Viereisessä pöydässä nuoret pojat ihmettelevät, miksi on katettu kahdet ruokailuvälineet ja täytyykö käyttää myös veistä. Ruoka maistuu. Toisaalla parivuotinen tyttö katsoo puhelimesta Disney on icea, näyttää sitä puolen minuutin välein äidilleen ja antaa ruoan jäähtyä rauhassa mieleiseksi.
Pääruoaksi grillattua porsaan secretoa (lavan ja kyljen välissä oleva murea osa makurasvalla) palsternakkapyreen kera. Pehmeän mureassa lihassa maistuu täydellinen grillisavu. Kombo on täydellinen, mutta maustevoi tuntuu turhalta ja vähintäänkin liian suurelta. Annoksen selkeät ja helposti tunnistettavat komponentit toimivat myös lapsille. Passion linja alkaa aueta. Tehdään hyvää ruokaa viemättä sitä otsikoiden alle. Ei yritetä räjäyttää pankkia liikkumalla rajoilla, vaan taata onnistunut kokemus. Olen alkanut viime aikoina fanittaa sitä tyyliä. Toki tässä oli vedetty hitusen varman päälle lasten takia, mutta tuloksena silti erinomaista ruokaa. Lasiin mutkattoman maistuva piemontelainen, Amalia Dolcetto d'Alba 2014.
Jälkiruoalle seuraamme liittyy Passion ravintoloitsija Jussi Hukkanen (alakuvassa). Turinoinnin lomassa jälkiruoan esittely meni minulta ohi. Varsin tuhti suklaakakku jäätelön ja marjapyreen kera jatkoi selkeää tyyliä. Makua reilusti, makeutta sopivasti. Täyteläisen marjainen Recioto Della Valpolicella Valgrande viimeisteli mainion lounaan tyylillä.
Ai mites ne lapset siellä pärjäsi? Kuten ketkä tahansa asiakkaat. Ellei teema olisi ollut tiedossa, en olisi erityisemmin kiinnittänyt asiakaskuntaan huomiota. Älkää maalailko piruja mieliinne. Syökää yhdessä kotona ja ravintolassa. Koko perhe ravintolassa on luonnollisempi asia kuin jättää osa porukasta hoitoon.
Passio Keittiö ja Baari, Helsinki
Kalevankatu 13
