Puolustusvoimien ruokahuoltoa hoitavan Leijona Cateringin tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä kolme prosenttia liikevaihdosta vuodessa. Tavoite vaatii ennen kaikkea yhteistyön tiivistämistä ja koulutusta.
Varuskunnissa valmistetaan päivittäin yli 70 000 ateriaa, noin 25 miljoonaa ateriaa vuodessa. Näin suurten ruokamäärien valmistaminen tarkoittaa valtavia määriä raaka-aineita. Toimiva ruokaketju onkin avainasemassa, kun tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen.
Päätös ruokahävikin vähentämiseksi kumpuaa Leijona Cateringin toimitusjohtaja Ritva Paavonsalon mukaan vastuullisuudesta, mutta tietysti myös kustannussyistä.
– Haluamme toimia vastuullisesti kaikissa toimissamme. Katsomme, että kaikkien meidän täytyy olla talkoissa mukana, Paavonsalo toteaa.
Informaatiokatkokset lisäävät ruokajätteen syntymistä
Joka vuosi noin 80 miljoonaa kiloa ravintoloiden ja muiden ammattikeittiöiden tuottamasta ruoasta päätyy hävikiksi. Ruokahävikkiä tulee noin 15 kiloa suomalaista kohden vuodessa.
Varuskunnissa ruokailu hoidetaan useammassa eri paikassa.
Paavonsalon mukaan varuskunnissa hävikin hallitsemista vaikeuttaa se, että ruokailu tapahtuu monessa eri paikassa. Varuskuntaruokailun ja maastomuonituksen lisäksi varusmiehet valmistavat ruokaa myös sotilaskeittiöissä ja syövät taistelumuonia. Yhteistyön tiivistäminen puolustusvoimien kanssa onkin noussut tärkeään rooliin.
– Sotaharjoituksissa ruoka saattaa mennä toiseen paikkaan kuin taistelujoukko menee. Lisäksi tulee sairastumisia tai ruokailemaan tulee vähemmän kuin luultiin, Paavonsalo kertoo asioista, jotka lisäävät ruokahävikin syntymistä.
Kaikesta syntyvästä ruokahävikistä lautastähteiden osuus on pienin. Hävikkiä syntyy koko ruoanvalmistusprosessin aikana aina varastohävikistä, valmistusmäärien arviointiin ja annosteluun.
Ruoan ilmaisjakelu ei toimi varuskunnissa
Koulutusten ansiosta henkilöstä on tietoinen asiasta ja osaa toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Varuskuntaravintola Hilman ravintolapäällikkö Päivi Laine-Alonen kertoo, että ravintola on parantanut työskentelyään siirtymällä valmistamaan ruokia menekin mukaan, ei suuria määriä valmiiksi.
Lautasjäte on pienin ruokajätteen syntymiseen vaikuttava tekijä.
Tämä on erityisen tärkeää, sillä ylimääräinen ruoka päätyy varuskunnissa jätteeksi. Vielä jokunen vuosi sitten ylimääräiset ruoat vietiin sikalaan, mutta uusien säännösten myötä tämä ei ole enää mahdollista.
Ylimääräisen ruoan jakaminen tai lahjoittaminen ei Paavonsalon mukaan toimi varuskuntakeittiöissä.
– Varuskunta-alueilla asia on vaikea, sillä niihin ulkopuoliset eivät pääse.