taikina

Spelttipizza punajuurella - syysherkku ilman perinteistä vehnää

Speltti on ollut mulle nimenä hyvin tuttu raaka-aine, mutta ymmärsin vasta nyt, etten ole siitä liiemmin mitään varsinaisesti tehnyt. Törmättyäni sattumalta SunSpeltin edustajaan ja vaihdettuamme muutaman sanan, sain kasan spelttituotteita kainalooni. Ajattelin käyttää sitä täysin vehnän tapaan ohjeesta riippumatta, raaka-aineeseen sen enempää perehtymättä. Sen verran etuja on selvillä, että kyseessä on kotimainen, jalostamaton alkuperäisvilja, joka sopii monille vilja- ja vehnäallergikoille. Eli sinänsä loistava lähtökohta. Plussana lisää kasvisruokaa (melkein) lihattomalle lokakuulle.

Pizzaviikko, osa 3 - mestarin opein

Pizzaviikko, osa 2 - silkinpehmee

Pizzaviikko, osa 1 - pikapizza

Olen etsinyt täydellistä pizzareseptiä passiivisen intensiivisesti jo vuosia. Luulin blogin alkuaikoina, että ymmärsin paljon pizzan teosta. Mitä enemmän olen asiaan paneutunut, sitä laajempi ja syvempi asia, jopa filosofia, sen takaa on löytynyt. Homma olisi paljon helpompaa, jos kotona olisi puu-uuni, johon saisi 400 astetta lämpöä. 250 asteen kotiuunissa joutuu säveltämään enemmän. Vaimon lähdettyä muutamaksi päiväksi reissuun päätin ottaa asiaksi ellei täydellisen, niin vähintäänkin hyvistä taikinoista parhaan löytämisen. Kukin taikina on tehty hyvin eri tavalla. Sen puitteissa, että raaka-aineet ovat kaikissa likimain samat eli jauho, hiiva, suola ja vesi. Taikinaa kohotellaan kylmässä ja lämpimässä, puoli tuntia tai monta päivää. Sitä vaivataan, painellaan, kännellään tai venytellään. Kaikissa on oma ideansa. Olen jopa uppopaistanut ja grillanutkin pizzaa. Kyse on vain kemiasta. Siitä enemmän jatko-osissa.