18-vuotias Petteri Timonen osallistui arvostettuun nuorten tiede- ja teknologiakilpailuun Yhdysvalloissa ja nappasi kakkossijan ohjelmointikategoriassa. Rahapalkintoa upeampi on kisan lisäpalkinto. Asteroidi tullaan nimeämään Petterin mukaan.
– Olihan se uskomatonta. Tieto tuli sillä hetkellä, kun nimeni lausuttiin salissa, ja minut pyydettiin lavalle 1700 muun nuoren eteen. Siinä kohtaa ajatukset olivat vähän solmussa, Petteri Timonen kertoo puhelimessa kotoaan Salosta.
Intel International Science and Engineering Fair on maailman suurin nuorten tiede- ja teknologiakilpailu, jonne saapuu osallistujia ympäri maailmaa.
– Siellä on ollut jo pidempään perinne, että ensimmäisen ja toisen voittajan mukaan näitä asteroideja nimetään, Petteri sanoo.
Veripalvelukin tarjosi töitä
Tietojenkäsittelyä Helsingin yliopistolla opiskelevan Timosen voittoisa työ on käytännönläheinen. Petteri halusi, että siitä olisi oikeasti ihmisille hyötyä.
– Se on ohjelmisto, minkä avulla pystytään tehokkaasti suunnittelemaan liikkuvien verenkeräysyksiköiden toimintaa eli pystytään laskemaan missä, milloin ja kuinka paljon verta eri puolella Suomea kannattaisi kerätä.
– Halusin tehdä työn, jolla olisi käytännönläheistä arvoa eikä pelkkää teoreettista tutkimusta. Kuulin, että Veripalvelulla olisi todellinen tarve tällaiselle työlle ja näin, että siitä olisi selvää yhteiskunnallista hyötyä, 18-vuotias kertoo.
– Olen esittänyt tulokset Punaisen Ristin Veripalvelulle ja he ovat olleet sitä mieltä, että ne vastaavat hyvin heidän tarpeitaan. Varsinaiseen joka päiväiseen operatiiviseen käyttöön vaaditaan vielä jonkin verran kehitystyötä.
Sitä Timonen ei pysty itse ainakaan lähiaikoina tekemään, koska hän on ottanut työtarjouksen vastaan Sveitsistä.
– Veripalvelulta tarjottiin mahdollisuutta, että pystyisin sitä heidän palkkalistoiltaan tekemään, jos olisin niin halunnut.
Googlelta otettiin yhteyttä
Timonen aloittaa Googlen palveluksessa kesäkuun alussa. Pesti kestää neljä kuukautta.
– Googlelta otettiin yhteyttä, koska eri kisaprojekteista ja omista harrasteprojekteista tuli niin paljon huomiota. Värvääjä otti yhteyttä ja kysyi kiinnostavatko hommat.
– Hakuprosessissa oli haastatteluja ja muuta. Siinä meni pari kuukautta. Sitten sain tietää, että löytyisi juuri sellainen oman alan tehtävä. Kyllä se siinä kohta oli aika selvä homma.
– Googlella on työ heidän hakukoneensa parissa ja sitä kehitettäisiin älykkäämmäksi koneoppimisen menetelmillä, mitä Helsingin yliopistolla opiskelen.
Kuinka yliopisto-opintojen nyt käy?
– Niissä olen sen verran mukavasti edellä, että se ei tuota ongelmaa, vaikka muutaman kuukauden poissa olenkin.
"Perhe on tottunut"
Kiinnostus koodaamiseen heräsi jo pienenä poikana.
– Se lähti varmaan jo ala-asteelta ja ehkä siitä, että tietokonepelit kovasti kiinnostivat. Aloin miettiä, miten näitä voisi tehdä itse. Siitä se lähti kolmos-nelosluokilla, kun aloin koodailemaan yksinkertaisia ohjelmia.
Perhe on suhtautunut Petterin Sveitsiin muuttoon rauhallisin mielin. Lapsuudenkotiin kuuluvat vanhemmat ja kolme isosiskoa.
– Perhe on tähän jossain mielessä jo tottunut, koska olen ollut jo kaksi vuotta sisäoppilaitoksessa ja siinä samassa tehnyt jatkuvasti töitä kahtena päivänä viikossa. Tilanne ei ole aivan uusi, Petteri kertoo.
Olisitko valmis jäämään maailmalle?
– Se on juuri se, mitä haluan tässä vaiheessa kokeilla. Olen elämänvaiheessa, jossa voin sitoutumatta käydä katsomassa, onko tämä paikka, minne haluan jäädä ja haluaisin työskennellä. Sitä lähden selvittämään.
Toisin kuin monen ikätoverinsa, Petterin ei tarvitse miettiä, mitä työtä haluaa tulevaisuudessa tehdä.
– Onko se jonkin firman parissa vai yrittäjänä jää nähtäväksi, mutta tämä on se ala, mitä haluan tehdä ja millä haluan itseni elättää.
Aikaa myös harrastuksille
Petterin elämä kuulostaa opiskelun- ja työntäyteiseltä, mutta hän ehtii myös harrastamaan.
– Tasapainottavana harrastuksena minua kiinnostaa ilmailu. Nuorempana lennätin kauko-ohjattavia lentokoneita. Pari vuotta sitten pääsin yhdistämään näitä harrastuksia. Koodasimme kansainvälisellä Millennium Youth Camp -tiedeleirillä ohjelman, joka tunnistaa helikopterin videokuvasta autoja liikenteen seurantaa varten.
– Viime kesän lopulla suoritin purjelentokurssin ja haaveena olisikin saada oma lupakirja, kunhan aikataulu tämän sallii, Petteri Timonen kertoo.
Timosen palkinnosta kertoi ensimmäisenä Kaleva.