Tasangoilla viihtyvä biisoni elää nyt myös Pohjanmaalla.
Leander Forsblom, 24, hyppää pick upinsa kyytiin stetson päässä ja viittoo meitä seuraamaan. Ähtävältä lähdetään ajamaan yhdeksän kilometriä, kunnes metsätie päättyy suureen lumiseen metsäaukioon. Biisonit ottavat heti vähän etäisyyttä tulijoihin.
– Ne ovat hyvin arkoja eläimiä ja siinä mielessä myös vaarallisia. Elleivät ne pääse pakenemaan, ne voivat hyökätä, tietää tuimailmeisiin otuksiin perehtynyt Leander.
Biisonien käsittely onkin vaatinut paljon opettelua. Ne on saatava pidettyä paikallaan esimerkiksi eläinlääkärin käyntiä varten. Ne myös oppivat tuntemaan isäntänsä ja luottamaan tähän – tuttuun ruoa tuojaan.
– Biisoniuros painaa jopa tuhat kaksisataa kiloa, joten sellaista ei selkäänsä halua saada, nauraa Leander.
Mutta miksi ihmeessä Leander innostui biisoneista?
– Olin lapsena hirveän innostunut villin lännen tarinoista. Päätin että aikuisena minusta tulee jonkin sortin farmari, kertoo Leander.
Safareita, puuhotelli
Leander Forsblom haaveilee 150 biisonin tarhasta.
Leander on ehtinyt elämässä jo paljon. Kotona on vaimo ja kolme lasta sekä omaan traktorialan yritykseen liittyvää kalustoa, jolla leipä perheelle irtoaa. Biisonit on toistaiseksi harrastus, joka on vienyt enemmän rahaa kuin tuonut.
– Mutta haaveilen siitä, että muutaman vuoden päästä voisin elää tällä kokoaikaisesti.
Aluksi Leander osti 16 biisonia. Nyt peräti yhdeksän on kantavana, joten määrä kasvaa tasaisesti.
– Haluan noin 150 biisonia tänne sadan hehtaarin metsään laiduntamaan. Vaikka ne vasikoivat tasaisesti, yleensä kerran vuodessa, aion myös ostaa lisää.
Mitä Leander aikoo biisoneilla tehdä? Ainakin järjestää biisonisafareita. Jo nyt ne ovat mahdollisia, kun kiertää laidunaluetta ympäröivää tietä. Kun Leander on mukana, eläimet eivät pelkää vaan tulevat tutun auton tykö.
Tarkoitus on tutustuttaa ihmiset eläinlajiin, joka oli jo kerran kuolla sukupuuttoon kovan metsästyksen vuoksi.
– Biisonisafareilla ihmiset voivat nähdä eläimet läheltä. Tai he voivat majoittua puuhotelliin, josta eläimiä voi seurata turvallisesti.
Oppia Ruotsista
Aiemmin lähes sukupuuttoon kuollut biisoni pärjää hyvin Suomen luonnossa.
Metsän keskellä häämöttää harmaantunut metsämökki pienen kummun päällä. Se tuli metsäkaupan mukana – paikan nimi on Kungstorpen eli Kuninkaantorppa. Mökin viereen nousee jatkossa, jos kaikki menee hyvin, puuhotelli.
Biisoni pärjää hyvin Suomen luonnossa ja niitä on maassa jo useammalla tilalla. Enemmän biisoneita on Ruotsissa, josta Leanderkin on käynyt oppia ja ideoita hakemassa. Omalla tilallaan hän haluaa, että biisonit saavat elää ja lisääntyä luonnonmukaisesti.
– Ne saavat vasikoita silloin kun saavat, ei siihen kannata puuttua.
Hän vie meidät korkealle tasanteelle, josta on hyvä tähystää. Seinän takana on aurinkopaneelein toimiva sähköpaimenjärjestelmä. Se riittää talvellakin, vaikka aurinko ei juuri näyttäydy.
– Toivottavasti korona menee kohta ohi, niin pääsen jatkamaan suunnitelmiani. Uskon, että onnistun tässä ja onhan tässä koko perhe mukana, hymyilee nuori mies.