Kati Laine rakastui norjalaiseen maajussiin, muutti uuteen maahan rakkauden perässä ja tuli maitojunalla takaisin, muttei yksin. Mukaan lähti kahdeksan lehmää, jotka muuten olisi viety teuraalle. Nyt Kati lehmineen etsii uusia, talviystävällisempiä tiloja katraalleen. Mikä sai sairaanhoitajan pelastamaan lehmät isolla rahalla?
On monia, jotka eivät voi ymmärtää karstulalaisen Kati Laineen viime vuosien valintoja. Ensin hän muutti rakkauden perässä Norjaan, sitten palasi Suomeen mukanaan kahdeksan lehmää, jotka hän oli pelastanut teuraalle joutumiselta.
Nyt hän etsii julkisesti sosiaalisessa mediassa kahdeksalle lehmälleen, koiralleen ja itselleen uusia tiluksia, sillä nykyiset osoittautuivat liian ahtaiksi ja kylmiksi eläimille.
– Olen ylpeä siitä, mitä teen ja edustan, mutta ymmärrän heitä, jotka eivät tajua valintojani ja elämäntapaani yhtään, Kati kertoo.
Lue myös: Maaretta sai apua masennukseen puutarhan hoidosta – näin nopeasti kasvit auttavat
Rakkaus sokaisi ja vei Norjaan
Otetaan aika matka neljän vuoden taakse, jolloin Kati rakastui tulisesti norjalaiseen maajussiin ja sen enempää asiaa pohtimatta muutti miehen luo Pohjois-Norjaan.
Työpaikka sairaanhoitajalle löytyi helposti, mutta mikään muu ei uudessa suhteessa tai kotimaassa käynytkään helposti.
– Olin käytännössä kielitaidoton ja pikkuhiljaa paljastui, että uusi rakkauteni oli täysin uupunut, eivätkä maatilan asiat olleet hänellä enää hallussa.
– En pystynyt seuraamaan sivusta, miten eläviä eläimiä kohdeltiin ja niinpä suomalaiseen sisukkaaseen tyyliin käärin hihani ja ryhdyin hoitamaan oman työni lisäksi myös maatilan hommia.
Lue myös: Keskustelu pentutehtailusta käy jälleen kuumana – muista nämä varoitusmerkit koirakaupoilla
Kuvassa päätähtenä koreilee Lehmis, joka on Katin mukaan saanut nimensä siitä, kun se on väritykseltään niin "peruslehmä", vaikka onkin rodultaan Norjan punainen.
Katin ponnistelut eivät kuitenkaan yksin riittäneet, eivätkä naapurit tai eläinlääkärit ottaneet häntä tosissaan, kun hän kertoi tilan ongelmista ja pyysi apua.
– Lopulta minusta tuli uuden rakkauteni vihollinen, kun sanoin, ettei eläimiä voi miten sattuu hoitaa. Hän ei myöskään ollut valmis myöntämään omaa uupumistaan tai ottamaan vastaan apua.
Lopulta maatilan asiat ajautuivat niin pahaksi, että Norjan Ruokavirasto kävi tarkastamassa tilanteen ja antoi Katin miesystävälle eläintenpitokiellon ja portit säppiin.
– Sitten tuli ilmoitus, että eläimet viedään teuraaksi kesän loppuun mennessä ja minulle tuli hirveä paniikki, että näinkö tässä nyt käy, vaikka kaikkeni yritin.
Lue myös: Näin Liinu-kissa ja Väätäinen "puhuvat" omistajilleen äänipainikkeiden avulla: "Rakastaa-painike piti jo kerran uusia"
7 000 euron kyyti uuteen kotiin
Kati ymmärsi, että jos hän haluaisi pelastaa lehmät, olisi ainoa mahdollisuus siihen muutto Suomeen.
Kati etsi Suomesta navetallisen tilan vuokralle ja suomalaisen yrityksen kuljettamaan lehmät 1 000 kilometrin matkan Pohjois-Norjasta Suomeen.
– Tein paniikkiratkaisun. Pitkän Norjan ja Suomen välisen byrokratiarumban jälkeen maksoin lopulta 7 000 euroa lehmien kuljetuksesta, tietämättä, ehtiikö kyyti Pohjois-Norjaan pelastamaan lehmät ajoissa.
– Ilokseni laumani saapui kotiin lopulta viime lokakuussa.
Kati kertoo, että lehmien hoitaminen tuottaa hänelle suurta nautintoa, eikä ihmiset koskaan ole yhtä kiitollisia saamastaan huolenpidosta kuin lehmät.
Kati myöntää, ettei kahdeksan lehmän pitämisessä yksin ole järkeä, mutta hän ei kadu mitään.
– Lehmät pitivät nenäni veden pinnan yläpuolella vaikeassa tilanteessa. Ne kuuntelivat murheeni siellä Norjassa.
Lue myös: Näin paljon koira maksaa vuodessa
Syrjitty pieni pihalehmä ja väkisin kainaloon kaivautuvat jätit
Kati kertoo, että itse asiassa kahdeksan lehmää ovat todellisuudessa yksi sonni ja seitsemän lehmää.
– Se onkin sitten oikein sonnien sonni. Hyvin vaistokas kaveri, joka ei tykkää miehistä. Sitten on Norjan punainen pihalehmä Panda, joka on sellainen pieni ja muun lauman syrjimä. Sillä täytyy olla oma aitaus pihassa, koska muuten se jäisi ilman omaa lepopaikkaa tai ruokaa.
Twisteri (kuvassa vasemmalla ja oikealla) tvistaa, kun sitä rapsuttaa kriittisistä kohdista. Keskellä on Tuuli, joka on aina hellyyttä vailla. Kati kertoo, että Tuuli puskee, kun tahtoo silityksiä.
Muut lehmät ovat Norjan lapinlehmiä tai Norjan punaisia pihalehmiä.
– Norjan lapinlehmät ovat sellaisia epäluuloisia kavereita, joilla kestää hetken aikaa ottaa uudet ihmiset omakseen.
– Punaiset pihalehmät taas on alun perin jalostettu maidontuotantoa varten ja siksi ne ovat hyvin leppoisia. Ne tekevät itseään vähän liikaakin tykö välillä. Työntävät pään väkisin kainaloon ja ovat mustasukkaisia, jos toiset saavat rapsutuksia.
Lue myös: Ninan lenkkipolun viereen ilmestyi satoja sorsia kuin taikaiskusta – lintugurulla aavistus, mitä on tapahtunut
Talven raadollisuus yllätti, katraalle etsinässä uusi koti
Nyt Kati nelijalkaisineen on jälleen uuden edessä, sillä nykyinen asutus osoittautui liian kylmäksi eläimille.
– En halua joutua enää yhtään talvea miettimään ja pelkäämään, miten eläimet pärjäävät paukkupakkasissa. Navetta on niin heikossa hapessa, että se pitäisi remontoida betonivaluista kattoon asti uusiksi.
– Vesiputket olivat useita kertoja jäässä ja hakkasin jäisiä heinäpaaleja kirveellä, jotta saisin lehmille ruokaa.
Tällä kertaa Kati ei kuitenkaan aio tehdä paniikkiratkaisuja, vaan katsoo rauhassa, mistä uusi, etenkin eläimille hyvä koti löytyisi.
– En tarvitse luksusta, mitä minimalistisempaa, sen parempi. Etsinnässä olisi navetta, talli tai eläinsuoja, johon voisin esimerkiksi remontoida itselleni huoneen.
– Lehmien pelastamisen jälkeen en ole ostanut mitään itselleni ja olen kiitollinen jokaisesta heinäpaalista tai pienestä avusta, jota eläimille saan.
Ensimmäinen talvi karstulalaisessa lehmien vanhainkodissa osoitti tilojen olevan liian pienet ja kylmät lehmille. Nyt Kati katraineen etsii uusia tiluksia somessa.
Lue myös: "Väätäinen, ulos, p*skalle" – äänipainikkeilla puhuvat lemmikit hurmaavat somessa, mutta mitä sanoo tiede?
Kati kertoo, ettei pidä lehmiään kiinni, vaan ne saavat kulkea vapaasti laidunmailla ja navetassa.
– Uudessa kodissa pääasia olisi, että navettaan tulisi vesi ja sähkö. Itse pärjään vaikka ilmankin. Mielelläni tulisin vuokralle johonkin, kunhan lehmille on katto pään päälle ja tarpeeksi laidunmaita, Kati naurahtaa.
Tulevaisuudessa Kati olisi valmis myös kommuunityyppisiin ratkaisuihin.
– Pitkäaikainen haaveeni on, että lehmiä varten perustamani yhdistys Katis PetFarm: Lehmien Vanhainkoti saisi ilmaa siipiensä alle sen verran, että jäädessäni eläkkeelle 15 vuoden päästä, lehmiä voisi olla enemmänkin ja lisäkseni muita aktiivisia toimijoita mukana.
– Lehmätkin saavat alkaa tekemään töitä leipänsä eteen esimerkiksi tilavierailujen tai vaikka tuotemyynnin kautta esillä olemalla, Kati hymyilee.